Beeta-alaniinin vaikutus 600 metrin juoksuaikaan
Johdanto. Anaerobisessa maksimaalisessa suorituksessa (30 – 90 sekuntia) energia tuotetaan pääasiallisesti anaerobisen glykolyysin kautta, jonka haitallisina aineenvaihduntatuotteina syntyy laktaatti- ja vetyioneja. Näistä kahdesta vetyioni laskee veren pH-arvoa happamampaan suuntaan heikentäen lihassupistusta. Lihaksen ja veren happamuuden puskurointia voidaan parantaa muun muassa erilaisia lisäravinteita käyttämällä. Beeta-alaniinin on havaittu lisäävän solun sisäisen
karnosiinin määrää. Karnosiini puskuroi solun sisällä happamuutta aiheuttavia vetyioneja lisäten anaerobista suorituskykyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää onko lyhyellä beeta-alaniinin käyttöjaksolla vaikutusta 600 metrin juoksuaikaan.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi kansallisen tason miespuolista 800 metrin kilpajuoksijaa (ikä 25,9 ± 2,6 vuotta). Koehenkilöiden 800 metrin ennätyksien keskiarvo oli 1 min 56,76 s ± 3,5 s. Jokainen koehenkilö suoritti kaksi kertaa 600 metrin testijuoksun kolmen vuorokauden beeta-alaniini- (8,2 g/vrk) ja plasebotankkauksella. Kolme koehenkilöä juoksi ensimmäisessä testijuoksussa plasebotankkauksella ja toiset kolme koehenkilöä beeta-alaniinitankkauksella. Toisessa testijuoksussa osat vaihtuivat. Ennen käyttöjaksojen alkua ja käyttöjaksojen jälkeen koehenkilöiltä otettiin paastoverinäyte aamulla pientä verenkuvaa varten. Pieni verenkuva otettiin myös 3 ja 60 minuuttia testijuoksujen päättymisien jälkeen. Verikaasut ja laktaattinäytteet analysoitiin ennen testijuoksuja, 3, 6, 10 ja 60 minuuttia testijuoksujen loppumisien jälkeen sormenpäästä otetuista verinäytteistä. Verikaasut otettiin myös molemmissa paastonäytteissä. Testosteronin ja kortisolin
pitoisuudet mitattiin ennen testijuoksujen alkua sekä 3 ja 60 minuuttia testijuoksujen loppumisien jälkeen kyynärlaskimosta otetuista verinäytteistä.
Tulokset. 600 metrin juoksuajat parantuivat hieman 0,20 ± 1,14 s (ns.) beeta-alaniinijuoksuilla verrattuna plasebojuoksuihin. Veren laktaatti- ja pH-arvoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Natriumarvoissa PRE- näyte (ennen testijuoksuja) oli tilastollisesti erilainen (p < 0.05). Plaseboryhmän keskiarvo ja keskihajonta oli kyseisessä näytteessä 139 ± 2 nmol/l, kun taas beeta-
alaniiniryhmällä vastaavat arvot olivat 141 ± 2 nmol/l. Kaliumarvoissa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Testosteroniarvoissa POST3’-näyte (kolme minuuttia juoksun loppumisen jälkeen) lähestyi tilastollisesti merkitsevää (p=0.071). Plaseboryhmän tulos oli 18,5 ± 5,4
nmol/l, kun taas beeta-alaniiniryhmän 14,9 ± 3,8 nmol/l. Kortisoliarvoissa ja testosteroni-kortisolisuhteessa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä muutoksia ryhmien välillä.
Johtopäätökset. Suurehkolla (8,2 g/vrk) kolmen vuorokauden aikana nautitulla beeta-alaniinin määrällä ei ollut vaikutuksia 600 metrin juoksun loppuaikaan kansallisen tason 800 metrin miesjuoksijoilla.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Neljäsluokkalaisten oppilaiden yrittäminen 20 metrin viivajuoksutestissä
Leinonen, Pauli (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neljäsluokkalaisten oppilaiden yrittämistä 20 metrin viivajuoksutestissä. Tutkimuksessa tutkittiin oppilaiden itse kokemaa yrittämistä ja rasittuneisuutta sekä oppilaiden ... -
Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta
Niinimäki, Esko (2017)Kunto- ja urheilutestauksessa halutaan usein selvittää henkilön aerobinen ja anaerobinen kynnys. Kynnykset voidaan jakaa määrityksessä käytettyjen muuttujien mukaan ventilaatio- ja laktaattikynnyksiin. Kynnykset ilmiönä ... -
Loukkaantumisen vaikutus urheilusuoritukseen : 400 metrin aiturin tarina
Ihamäki, Jussi (2005) -
Anaerobisen kynnysharjoituksen päiväkohtainen vaihtelu ja kuntotason vaikutus vaihtelun määrään
Kainlauri, Viivi (2017)Johdanto. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat pääasiallisesti maksimaalinen hapenottokyky, pitkäaikainen aerobinen kestävyys, suorituksen taloudellisuus ja hermolihasjärjestelmän voimantuottokyky. Kestävyyssuorituskykyä ... -
Kahdeksan viikon voimaharjoittelun vaikutus loppukirikykyyn kestävyysurheilijoilla
Varjus, Riikka (2020)Johdanto. Nykyään useissa kestävyyslajeissa, kuten maastohiihdossa ja juoksussa, sijoitukset ratkaistaan vasta loppukirissä. Kestävyyslajien luonne on muuttunut viimeisten vuosien aikana, joten voima, nopeus ja anaerobisten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.