Kohti vuorovaikutteista ja osallistavaa sisäistä viestintää : viestintätoimijuuden edellytykset

Abstract

Tämän tutkimuksen lähtökohtana toimi kohdeorganisaatiossa koettu tarve sisäisen viestinnän kehittämiseksi ja avoimuuden vahvistamiseksi. Kohdeorganisaationa oli eräs Väli-Suomen julkishallinnon asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminta perustui pitkälti palveluiden tuottamiseen ja jossa sisäisen viestinnän haluttiin jatkossa painottavan perinteisen tiedonkulun sijaan ennemmin avointa vuorovaikutusta, osallistumismahdollisuuksia sekä tiedon jakamista ja sen kollektiivista rakentamista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarjota konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla asiantuntijaorganisaatio voi yhdessä jokaisen jäsenensä voimin kehittää viestintäänsä toivottuun suuntaan. Näin ollen tutkimusongelma muotoiltiin tarkemmin lauseella: Miten asiantuntijaorganisaation sisäistä viestintää voidaan kehittää avoimuutta, kollektiivista tiedonhallintaa ja aktiivista viestintätoimijuutta tukevaksi? Tutkimuskysymykset kuuluivat: 1. Mitkä tekijät rakentavat avoimuuden tunnetta työyhteisön sisällä? 2. Miten organisaatio voi edistää asiantuntijoidensa keskinäistä tiedon jakamista ja vuorovaikutusta? 3. Millaiset yksilölliset kompetenssit tukevat asiantuntijan viestintätoimijuuden rakentumista?

Tutkimuskysymyksiä haluttiin tarkastella asiantuntijoiden omien kokemusten valossa, jolloin parhaaksi toteutustavaksi valikoitui laadullinen menetelmä. Aineisto kerättiin 12 teemahaastattelulla, ja se käsiteltiin teoriasidonnaista menetelmää noudattaen. Saadut tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa organisaatioille ja asiantuntijoille, jotka tahtovat panostaa aktiivisempien ja vuorovaikutteisempien viestintätapojen hyödyntämiseen ja jalkauttamiseen. Yksilötasolla se näytti vaativan etenkin asiantuntijoiden toimijuuden ja itsensä kehittämisen tukemista sekä jokaisen oma-aloitteisuutta ja aktiivista osallistumista sisäiseen viestintään ja tiedonhallintaan. Kyseisiin teemoihin liittyen tässä tutkimuksessa nostettiin esiin uusi käsite viestintätoimijuudesta, joka rajaa laajemman toimijuuden tarkastelua nimenomaan yhteisöviestinnän näkökulmaan. Erityisesti uuden käsite-ehdotuksen myötä tutkimus tarjoaa myös useita mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita yhteisöviestinnän tutkijoille ja muille aiheista kiinnostuneille.