Terapeuttisen harjoitteluintervention vaikutus terveyteen liittyvään elämänlaatuun kroonista päänsärkyä sairastavilla työssä käyvillä naisilla
Authors
Date
2015Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Päänsärky on yksi yleisimmistä kokemistamme oireista, sillä lähes jokainen kokee päänsärkyä elämänsä aikana. Päänsäryn muodoista etenkin krooninen päänsärky heikentää elämänlaadun kokemusta laaja-alaisesti ja aiheuttaa merkittävää vajaakuntoisuutta. Päänsärkyä sairastaa etenkin työikäinen väestö ja heistä naiset. Tämän Pro-Gradu-tutkielman tarkoituksena oli selvittää terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksia ja elämänlaatua selittäviä tekijöitä päänsärkyä sairastavilla työssäkäyvillä naisilla terapeuttisen harjoitteluintervention aikana.
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa 116 sisäänottokriteerit täyttänyttä 21–60-vuotiasta työssäkäyvää naista satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin. Intervention sisältö oli progressiivista terapeuttista harjoittelua niska-hartiaseudun lihaksille ja vertailuryhmällä oli lume-interventio sisältönään transkutaanista neurostimulaatiota (TNS). Intervention pituus oli kuusi kuukautta. Tutkittavat arvioivat terveyteen liittyvää elämänlaatuaan alku-tilanteessa ja heti intervention päätyttyä standardoitua RAND-36 kyselylomaketta käyttäen. Tilastomenetelmistä käytettiin terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta analysoitaessa Wilcoxonin ja Mann-Whitneyn u-testiä. Elämänlaatua selittäviä tekijöitä analysoitiin lineaari-sella regressioanalyysilla ja ristiintaulukoinnilla.
Progressiivisen terapeuttisen harjoittelun ja lume-TNS-ryhmien välille ei löytynyt tilastollisesti merkitsevää eroa terveyteen liittyvän elämänlaadun osa-alueiden eikä ulottuvuuksien muutoksissa, lukuun ottamatta fyysisen toimintakyvyn osa-aluetta, jossa lume-TNS-ryhmällä muutos oli tilastollisesti merkitsevästi parempi harjoitteluryhmään nähden (p=0.028). Molemmat ryhmät, sekä interventio- että vertailuryhmä, paransivat terveyteen liittyvää elämänlaatuaan tilastollisesti merkitsevästi useissa osa-alueissa ja ulottuvuuksissa. Päänsäryn esiintymistiheys osoittautui selittäväksi tekijäksi elämänlaadulle (Beta=-0.295, p=0.002), mitä enemmän on päänsärkypäiviä sitä huonompi on elämänlaatu.
Terapeuttinen harjoittelu ei tuonut lisähyötyä terveyteen liittyvään elämänlaatuun verrattuna vertailuryhmän lume-TNS-hoitoon. Päänsäryn esiintymistiheys ennustaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Jo yhden päänsärkypäivän väheneminen viikossa voi parantaa terveyteen liittyvää elämänlaatua merkitsevästi.
...
Headache is one of the most common disorders worldwide, and almost everyone will experience a headache during their life. Chronic headache in particular is associated with a decrease in health-related quality of life (HRQoL) and further causes significant disability. The aim of this study was to assess the changes in HRQoL among working women with chronic headache during a therapeutic exercise intervention.
The present study was a randomized, controlled trial where 116 working women aged 21 to 60 years who met the inclusion criteria were randomized to an exercise and a control group. The exercise group participants followed a progressive therapeutic exercise programme, and the control group underwent a sham-intervention by means of TNS treatment. The duration of the intervention was six months. The HRQoL was assessed using the generic RAND-36 questionnaire at baseline and after six months. The statistical analysis methods were the Wilcoxon test, Mann-Whitney U-test and regression analysis.
There found no statistically significant difference between the groups in the changes of the HRQoL dimensions or summary scores, except the physical functioning dimension (p=0.028), the control group having a statistically better change of the scores compare to the intervention group. In many dimensions and summary scores, both groups experienced a statistically significant improvement in their HRQoL. Pain frequency proved to be the variable predicting the HRQoL (Beta=-0.295, p=0.002) – the higher the pain frequency the lower the HRQoL.
Therapeutic exercise did not enhance the health-related quality of life compared to the control group among working women suffering from chronic headache. The pain frequency predicts their reported HRQol. If the pain frequency is reduced even one day per week it will promote the HRQoL significantly.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Terapeuttisen harjoittelun vaikutus toimintakykyyn niskakipuisilla päänsärkyä potevilla naisilla
Lintukorpi, Sari (2017)Sari Lintukorpi (2017). Terapeuttisen harjoittelun vaikutus toimintakykyyn niskakipuisilla päänsärkyä potevilla naisilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, (fysioterapia) pro gradu -tutkielma, 53 s., 4 ... -
Terapeuttisen harjoittelun vaikuttavuus kävelyyn ICF:n suorituskyvyn ja -tason alueilla MS-tautia sairastavilla : järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi
Köngäs, Riikka (2019)MS-taudissa kävelyn ja tasapainon vaikeudet koetaan rajoitteeksi, erityisesti arjen osallistumiseen liittyvissä toiminnoissa. Aiemmissa katsauksissa terapeuttisen harjoittelun on todettu olevan vaikuttavaa MS-tautia ... -
Telinerataharjoittelun vaikutukset terveyteen liittyvään elämänlaatuun ikääntyvillä
Wacklin, Ville (2009) -
Terveyteen liittyvään elämänlaatuun yhteydessä olevat tekijät sydäninfarktin sairastaneilla akuuttivaiheessa
Kainulainen, Jani (2023)Sydäninfarktin sairastaneilla terveyteen liittyvä elämänlaatu (HRQL) on usein alentunut. Alentunut itseraportoitu terveydentila sydäninfarktin jälkeen voi olla itsenäinen ennustava tekijä kuolleisuudelle, sydäntapahtumille, ...