Ihmisen visuaalinen hahmottamiskyky ja fysiologisen datan esittäminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada ymmärrys siitä, miten ihminen ymmär-tää visuaalista dataa ja miten fysiologista dataa kannattaa visualisoida. Tutki-muksen teoriaosuudessa syvennyttiin ihmisen visuaaliseen havaitsemis- ja hahmottamiskykyyn, tiedon visualisointiin ja visuaaliseen käytettävyyteen. Edellä mainittujen pohjalta luotiin suunnitteluperiaatteet fysiologisen (graafi-sen) datan esittämiselle. Tutkimuksen toimintaosuudessa tarkastelun kohtee-na oli Firstbeat Technologies Oy:n Hyvinvointianalyysin palautesivu, josta opinnäytteentekijä rakensi vaihtoehtoisen version perustuen suunnitteluperi-aatteisiin. Tutkimuksen taustalla oli ajatus Hyvinvointianalyysin tulossivujen selkiyttämisestä ja paremmasta ymmärrettävyydestä.

Kyseessä oli kokeellinen silmänliiketutkimus, johon osallistui 33 koehenkilöä. Tutkimus toteutettiin yhdistämällä laadullisia ja määrällisiä tutkimusmene-telmiä. Objektiivista dataa kerättiin silmänliikekameran avulla, kun koehenki-löt suorittivat heille annettuja tehtäviä. Objektiivisina mittareina olivat: suori-tusaika, fiksaation keskimääräinen kesto, pupillin keskimääräinen koko, kat-sepolun pituus ja fiksaatioiden jakautuminen tulossivulle. Subjektiivista dataa kerättiin käyttäjäkokemusta käsittelevällä kyselylomakkeella.

Tutkimustulosten mukaan ihmisen visuaaliseen hahmottamiskykyyn vaikut-taa monet asiat, mutta vahvimpana on aiempi kokemus. Tekniset ihmiset pi-tävät enemmän kootusta datasta kuin yksittäin esitetystä. Tulos vahvistaa kä-sitystä siitä, että suunnittelijoiden tulisi tehdä perusteellista käyttäjätutkimus-ta ymmärtääkseen paremmin heterogeenista käyttäjäryhmää. Tilastollisten tulosten perustella voidaan todeta, että Hyvinvointianalyysin toimenpide-ehdotusten selkiyttämiseen tulee kiinnittää huomiota, jotta käyttäjä ymmärtää paremmin, kuinka hän voi parantaa omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan. Osion selkiyttäminen tuli esiin lyhempinä katsepolkujen pituuksina ja fiksaa-tioiden keskittymisenä pienemmälle alueelle opinnäytteentekijän ratkaisussa. Ero selittynee sillä, että opinnäytteentekijän ratkaisussa toimenpide-ehdotukset oli koottu yhteen paikkaan, josta käyttäjä havaitsee ne paremmin ja ymmärtää ne yhtenä kokonaisuutena.

The aim of the study was to understand how the human mind understands visual data and how physiological data should be visualized. The theoretical part of the research concentrates on human visual perception and conceptual-ization, data visualization and visual usability. Based on the themes men-tioned above, design principles were created for the physiological (graphical) data presentation. Firstbeat Technologies Ltd’s assignment for the author of the thesis was to create an alternative version of the feedback section of the lifestyle assessment result paper based on design principles. The aim of the study was to clarify lifestyle assessment result pages.

The study was conducted by doing an eye-movement experiment on 33 test participants. The study was carried out by combining qualitative and quantita-tive research methods. Objective data was gathered by using eye-movement camera while participants were executing the tasks given to them. The objec-tive measures were execution time, average duration of fixations, average pu-pil size, length of scan path and and the division of the fixations in the result page. The subjective data was gathered by using a questionnaire regarding the user experience.

The study shows that human visual perception is influenced by many factors of which the most dominant is previous experience. Technically oriented indi-viduals prefer assembled data over individually presented data. The result supports the idea that the designers should make profound user research to better understand the heterogeneous group of users. The statistical results show that the end users do not fully understand the lifestyle assessment end report or how to improve their wellbeing. Hence there is a strong need to clar-ify the end report to better help support the end user to improve their wellbe-ing. The result was mentioned as shorter scan path lengths and fixations cen-tered to closer area on the result paper of author. The action proposals were placed in one area on author’s result paper, which may explain why the users perceived them better and understood them as a whole.