Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHuovinen, Erkki
dc.contributor.authorVarvikko, Sami
dc.date.accessioned2015-11-26T10:09:03Z
dc.date.available2015-11-26T10:09:03Z
dc.date.issued2015
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1504668
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/47842
dc.description.abstractGroovesta ei ole tyhjentävää määritelmää mutta useimmiten sen katsotaan olevan musiikissa oleva ominaisuus, jolla on merkittävä yhteys kehon liikkeisiin. Usein esitystulkintoja ja grooven muodostumista tutkittaessa on keskitytty äänten alkamiskohtiin, mutta äänen kesto on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka sen merkitys on tiedetty jo kauan. Tämä tutkimus keskittyy äänten päättymiskohtiin ja esittelee ajatuksen niihin liittyvästä groove- alueesta. Tutkimuksessa selvitettiin 1/8-nuotteihin perustuvien Soul/R&B-tyylisten bassolinjojen groovaaviksi koettuja äänen kestoja sekä tempon vaikutusta näihin kestoihin. Tavoitteena oli löytää kaksi eripituista kestoa, jolloin niiden päättymiskohtien välille muodostuu alue. Tutkimuksessa oletetaan, että tämä alue muodostaa äänten päättymiskohtien groove-alueen - mikäli bassolinjan äänet päättyvät tämän alueen sisällä, kuulokuva on groovaavampi, kuin jos äänet päättyisivät tämän alueen ulkopuolella. Tutkimus toteutettiin kuuntelutestillä, jossa koehenkilöt säätivät basson äänen keston groovaavaksi kokemaansa kohtaan. Testissä käytetty säätötarkkuus oli kymmenen millisekuntia. Musiikkiesimerkkjä oli kolme ja jokainen niistä kuunneltiin kahteen kertaan kolmessa eri tempossa. Tulosten perusteella groove-alueita löydettiin. Tasajakoisen ja kolmimuunteisen fraseeraustavan havaittiin vaikuttavan groovaavaksi koettuhin kestoihin. Kaksisuuntaisen varianssianalyysin mukaan tempo ei vaikuta suhteellisiin äänenkestoihin. Jatkotutkimuksen aiheita ovat muissa musiikkityyleissä olevat basson äänten päättymiskohdan groove-alueet. Myös esimerkiksi puhallinsoitinten groovaavina pidetyt äänenkestot vaikuttavat mielenkiintoiselta tutkimuskohteelta. Kuuntelutesteissä käytetyllä laitteistolla on mahdollista säätää myös äänten alkamiskohtia, joten tutkimusmetodi on sovellettavissa myös niiden tutkimiseen. Lisäksi laitteistoa voidaan käyttää musiikin ja soiton opetuksen tukena.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (39 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othergroove
dc.titleÄänten päättymiskohtiin liittyvä groove-alue : uusi lähestymistapa musiikin groovaavuuden tutkimiseen
dc.title.alternativeUusi lähestymistapa musiikin groovaavuuden tutkimiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201511263838
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosMusiikin laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Musicen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineMusiikkitiedefi
dc.contributor.oppiaineMusicologyen
dc.date.updated2015-11-26T10:09:04Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3051
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysoääni
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot