Utveckling av det produktiva lexikonet i berättelser skrivna av finska gymnasister

Abstract

Sanastolla on keskeinen merkitys kielen oppimisessa ja osaamisessa. Varsinkin produktiivinen sanasto, jota kielenkäyttäjä pystyy kieltä tuottaessaan hyödyntämään, on siinä erityisen tärkeässä roolissa sillä se mahdollistaa kommunikoinnin muiden kielenkäyttäjien kanssa. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka lukiolaisten produktiivinen sanavarasto kehittyy lukio-opintojen pakollisten ruotsin ja englannin kurssien aikana. Erityisenä mielenkiinnonkohteena olivat neljä avointa sanaluokkaa (substantiivit, verbit, adjektiivit, adverbit), joiden kehittymistä tarkasteltiin pääasiassa kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien, kuten TTR-metodin, avulla. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi kvantitatiivista analyysia täydennettiin erillisillä, osin kvalitatiivisilla analyyseilla, joissa tutkittiin muun muassa adverbiaaleja, erisnimiä sekä kieltosanoja. Tutkimusaineisto koostui kaiken kaikkiaan 150 kirjoitetusta kertomuksesta, jotka oli kerätty Topling-tutkimusprojektin puitteissa kolmella eri mittauskerralla vuosina 2010–2013.

Tutkimukseni tulokset osoittivat, että lukiolaisten produktiivinen sanasto kehittyi tietyiltä osin sekä ruotsissa että englannissa. Kehityksessä oli kielten välillä sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Avointen sanaluokkien prosentuaaliset osuudet tekstien kokonaissanamäärästä kehittyivät samansuuntaisesti kummassakin kielessä. Toisaalta etenkin ruotsissa avointen sanaluokkien sanastosta tuli vaihtelevampaa opintojen aikana, kun taas englannissa niiden kehitys ei ollut yhtä suoraviivaista. Molemmissa kielissä erityisesti verbit kehittyivät melko vähän. Sen sijaan adverbiaaleja käytettiin selvästi monipuolisemmin kieliopintojen loppuvaiheessa kummassakin kielessä. Lisäksi tulokset osoittivat, että ruotsinkieliset kertomukset sisälsivät englanninkielisiä tarinoita huomattavasti enemmän sellaisia sanoja jotka jouduttiin jättämään varsinaisten analyysien ulkopuolelle (mm. vieraskieliset sanat) ja täten analysoimaan omana erillisenä ryhmänään.

Tutkimuksessa saadut tulokset tarjosivat pienen katsahduksen lukiolaisten sanaston kehitykseen. Tulevissa tutkimuksissa aihetta voisi tarkastella esimerkiksi eri tekstityyppien näkökulmasta.