Viihdepeleillä digiloikka kielten oppimiseen

Abstract

Voiko oppiminen olla hauskaa? Tätä kysyttiin opettajilta kyselytutkimuksessa muutama vuosi sitten. Melko moni vastaajista oli sitä mieltä, että oppimisen tulisi sisältää myös iloa ja löytämisen riemua. Kuitenkin usea kyselyyn vastanneista opettajista esitti, että oppimistapahtuma on lapsen tai nuoren työtä, ja työ ei voi olla pelkästään hauskaa. Tuloksia saadaan vain sillä, että suhtaudutaan työn tekemiseen sen ansaitsemalla vakavuudella, ja ahkera työskentelijä palkitaan hyvillä oppimistuloksilla. Kuinka tähän ajatusmaailmaan suhteutuu verrattain tuoreet tutkimustulokset, jotka osoittavat että pojat saavat parempia arvosanoja esimerkiksi englanninkielen ylioppilaskokeesta, nimenomaan viihdepelien ansiosta?