Jyväskyläläisten ravintoloiden anniskeluoikeudet ja valvonta 1932-1939

Abstract

Epäonnistuneen kieltolain myötä Suomeen laadittiin itsenäisyyden ajan ensimmäinen väkijuomalaki. Väkijuomalain myötä yksityiset henkilöt, yhdistykset, järjestöt sekä yksityiset kerhot saattoivat perustaa anniskeluravintoloita. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Jyväskyläläisiä anniskeluravintoloiden anniskeluoikeusprosessia ja ravintoloiden valvontaa kieltolain päättymisestä vuonna 1932 talvisodan syttymiseen syystalvella vuonna 1939.

Yhteiskunta oli sisällissodan myötä edelleen jakaantunut. Myös Alkoholiliike jakoi ravintolat yhteiskuntaluokkien mukaan. Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena on selvittää, miten anniskeluoikeutta haettiin ja millaiset jyväskyläläiset ravintolat oikeutta hakivat ja ketkä oikeuden saivat. Tutkielman toisena tavoitteena on selvittää miksi ja miten ravintoloita valvottiin. Paikallisesta valvonnasta huolehti kunnallinen tarkastaja, jonka valinnan suoritti Jyväskylän kunnanvaltuusto. Tarkastajan tehtävänä oli valvoa ravintoloiden lainmukaista anniskelua ja raportoida rikkeistä Alkoholiliikkeelle.

Kulttuurihistorian ja marginaalihistorian avulla esiin on nostettu tutkimuksissa aikaisemmin huomiotta jääneet tekijät, kuten tarkastajat ja ravintoloitsijat. Poliittisen kulttuurin kautta tarkastellaan Alkoholiliikkeen vallankäyttöä anniskeluravintoloiden toiminnassa. Poliittinen kulttuuri on mahdollistanut myös paikallisen tason toimijoiden, kunnallisten tarkastajien ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen, toimien tarkastelun

Lähdeaineistona tutkimuksessa on käytetty Jyväskylän kaupunginhallituksen- ja valtuuston pöytäkirjoja, Alkoholiliikkeen anniskeluoikeusasiakirjoja, jotka sisältävät ravintoloitsijoiden kirjeitä Alkoholiliikkeelle, Alkoholiliikkeen ilmoituksia ravintoloitsijoille, tarkastajien ilmoituksia ja raastuvanoikeuden pöytäkirjoja sekä vuodesta 1936 ilmestynyttä Alkoholiliikkeen aikakauskirjaa.

Tutkimus on jaettu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä käydään läpi Jyväskylässä toimineita eri yhteiskuntaluokille suunnattuja anniskeluravintoloita ja vuosikymmenen kuluessa voimaan tulleita uusia lakeja ja säädöksiä. Toisessa luvussa tarkastellaan ravintoloiden toimintaa tarkastajien näkökulmasta. Miten valvonta tapahtui ja millaisia rikkeitä Jyväskylässä tehtiin.

Jyväskyläläisten anniskeluravintoloiden taso nousi vuosikymmenen loppua kohden. Samaan aikaan kiinnitettiin yhä enemmän huomiota kunnallisten tarkastajien koulutukseen. Lopulta sodan syttyminen katkaisi kehityksen.