Vanha ja uudistettu julkishallinto : julkishallintomallien ilmeneminen aluehallintovirastojen henkilöstön kokemana

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena ovat julkishallintomallit New Public Management (NPM), New Public Governance (NPG) ja Neo-Weberian State (NWS) ja niiden ilmeneminen nykyisten aluehallintovirastojen toiminnassa henkilöstön kokemusten perusteella. Julkishallintomallit vaikuttavat merkittävästi julkishallinnon organisointiin ja johtamisen toteutumiseen. Julkishallintomallien kehitykseen ja soveltamiseen liittyvät vahvasti erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ja julkishallinnon uudistukset. Erilaiset mallit painottavat erilaisia periaatteita julkishallinnon uudistusten ja johtamisen toteutuksessa. NPM-malli on ollut viime vuosikymmenten valtavirran julkishallintomalli, kun taas NPG-malli ja NWS-malli ovat uudempia malleja, jotka ovat kehittyneet osittain NPM-malliin kohdistetun kritiikin pohjalta.

Aluehallintovirasto valittiin tutkimuksessa tarkastelun kohteeksi, koska aluehallintovirastot muodostavat yhtenäisen julkishallinnon organisaation ja virastot perustettiin vuoden 2010 aluehallintouudistuksen yhteydessä. Lisäksi aluhallintovirastot toteuttavat yhteiskuntapoliittisesti merkityksellisiä valvonta- ja ohjaustehtäviä. Tutkimus rajattiin aluehallintoviraston ”Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat” -vastuualueen henkilöstöön. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Haastettelurunko muodostettiin julkishallintomalleihin liittyvän aikaisemman tutkimuksen sekä aluehallintovirastoihin liittyvän tausta-aineiston pohjalta. Haastatteluita toteutettiiin kymmenen ja aineiston analyysin tulokset luokiteltiin teorialähtöisesti.

Tulosten perusteella kaikki kolme julkishallintomallia ilmenevät aluehallintoviraston toiminnassa ja vaikuttavat eri tavoin julkishallinnon organisointiin ja -johtamisen toteutukseen viraston osalta. NPM-malli ilmenee muun muassa tulosvastuun ja tehokkuuden korostamisen kautta. NWS-malli esiintyy esimerkiksi laillisuusvalvojan roolin sekä toiminnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden korostamisen kautta. NPG-malli taas ilmenee verkostomaisen yhteistyön sekä sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien korostamisen kautta. Tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan erilaiset julkishallintomallit periaatteineen täydentävät toisiaan. Johtopäätösten perusteella NPG-malli vaikuttaisi olevan tulevaisuuden valtavirran malli julkishallinnon uudistuksissa sekä julkisen johtamisen toteutuksessa. Yhteiskuntapolitiikan tutkimuksissa tulevaisuudessa olisi tärkeätä huomioida laajemmin erilaisia julkishallintomalleja ja hyödyntää niitä tutkimusten toteutuksessa.