Palvoa jumalia - palvella ihmisiä : etnografinen tutkimus urbaanista ja keskiluokkaisesta hindulaisuudesta Nepalissa

Abstract

Pro gradu-työni aiheena on nepalilaisen hinduperheen uskonnollinen arki. Tarkastelen perheen uskonnollista arkea vasten kaupungistumisen ja keskiluokkaistumisen taustaa, sosiaalisia prosesseja, joissa tutkimani perhe on osallisena. Perhe kuuluu chhetri-kastiin, jonka uskonnon harjoittamista on tutkittu vähän. Nepalin vaurastuessa keskiluokka on merkittävä yhteiskunnallinen toimija, jota on niin ikään Nepalissa tutkittu verrattain vähän.

Tutkimukseni on etnografinen laadullinen tutkimus, joka paikantuu hermeneuttis-fenomenologiseen tutkimussuuntaukseen. Esittämäni tutkimuskysymykset ovat: Miten rituaalit ja moraali ilmenevät osana perheen uskonnon harjoittamista arjessa, ja mikä on niiden suhde? Miten rituaalit ja moraali näyttäytyvät osana dharmaa (hindulaisuudessa määriteltävää ”oikeaa” tai ”hyvää elämäntapaa”) nepalilaisessa chhetri-kastiin kuuluvassa keskiluokkaisessa ja urbaanissa hinduperheessä. Taustoitan perheenjäsenten käsitykset rituaaleista ja moraalista vasten laajempaa sosiokulttuurista ja yhteiskunnallista taustaa. Tarkastellessani aihetta olen perehtynyt urbaanin antropologian, keskiluokan ja uskonnollisten rituaalien ja moraalin tutkimukseen erityisesti Nepalin kontekstissa. Lisäksi olen tarkastellut kastin, etnisyyden ja luokan risteävyyttä eli intersektionaalisuutta Nepalissa.

Olen käyttänyt tutkimuksessani etnografista menetelmää. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta perheenjäsenen haastattelusta, osallistuvan havainnoinnin kenttäpäiväkirjamerkinnöistä ja valokuvista. Aineiston analyysissä olen soveltanut grounded theory-menetelmää, jossa aineistoa teoretisoidaan luomalla suhteita aineistossa esiintyvien eri aiheiden ja käsitteiden välille.

Perheenjäsenten uskonnon harjoittamisessa rituaalit ja moraali muodostavat yhdessä dharman eli "hyvän" ja "oikean" elämäntavan kokonaisuuden. Rituaalien kautta (mm. jokapäiväinen kodin puja-rituaali, Dashain-juhla ja janai-rituaali) ylläpidetään suhteita jumaliin ja kosmiseen järjestykseen. Rituaaleilla on myös sosiaalista järjestystä ylläpitävä merkitys: ne vahvistavat yhteisiä perinteitä ja arvoja, luovat perheelle yhteistä identiteettiä ja ovat tärkeitä sosiaalisia kohtaamisia mahdollistavia tapahtumia. Perhettä yhdistävät muun muassa päivittäisen puja-rituaalin keskeisyys, usko karmaan keskeisenä moraalisena viitekehyksenä, perhekeskeiset arvot ja heikompiosaisten auttamisen sekä työnteon ja ahkeruuden arvostaminen. Suvun tai klaanin oma jumala Devi on koko perheelle keskeinen palvonnan kohde. Toisaalta henkilökohtaiset suhteet eri jumaliin sekä muun muassa suhtautuminen kastiin ihmisen asemaa määrittävänä tekijänä ja poikalapsen saamisen tärkeyteen jakavat perhettä. Urbaani, keskiluokkainen hindulaisuus on monimuotoista ja joustavaa, ja henkilökohtainen valinnanvapaus ja yksilöllisyys vaikuttaisivat olevan yleisempiä kuin maaseudun kylän elämässä. Vaikka perheenjäsenet ovat osa yhteisöä, he ovat myös yksilöllisiä uskonnollisia ja moraalisia toimijoita.