Opettajien käsityksiä terveystiedon ja liikunnan integraatiosta yläkoulussa

Abstract

Tämän kahden tieteenalan yhteisen pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää terveystiedon- ja liikunnanopettajien käsityksiä terveystiedon ja liikunnan integraatiosta yläkoulussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin terveystiedon ja liikunnan integrointia käytännössä sekä eriteltiin siitä saatavia hyötyjä. Lisäksi selvitettiin terveystiedon ja liikunnan integraation haasteita ja sitä, millaiset tekijät voisivat edesauttaa integraation yleistymisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämystä terveystiedon ja liikunnan integraation mahdollisuuksista sekä antaa opettajille ja muille opetuksen suunnittelijoille vinkkejä integraation toteuttamiseen.

Tutkimusaineisto koostui kahdeksasta yläkoulun terveystiedon- ja liikunnanopettajan puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin marraskuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana. Litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 120 sivua (fontti Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1). Aineiston analyysimenetelminä käytettiin laadullista sisällönanalyysia sekä kvantifiointia.

Opettajat ymmärsivät terveystiedon ja liikunnan integraation tarkoittavan terveystiedon sisältöjen yhdistämistä liikuntaan ja liikkumisen lisäämistä terveystiedon oppitunneille. Yleisimpiä integroituja sisältöjä olivat fyysinen toimintakyky, ravitsemus, tunteet ja sosiaalinen toimintakyky. Terveystiedon ja liikunnan integraatio oli pääosin suunnittelematonta, ja sitä tapahtui useimmiten tanssi- ja ilmaisuliikunnan, valinnaiskurssien sekä voima- ja kestävyysharjoittelun yhteydessä. Terveystiedon ja liikunnan integroiminen koettiin luontevaksi osaksi opetustyötä, ja käytetyimpiä integrointimenetelmiä olivat opettajan ja oppilaiden yhteinen keskustelu, taukoliikunta terveystiedon oppitunneilla sekä terveystiedon sisältöjen yhdistäminen liikkumiseen eri tavoin. Oppilaan suurimpana hyötynä nähtiin tehokkaampi oppiminen, joka on integraation myötä kokonaisvaltaisempaa, oppilaskeskeisempää ja eriyttävämpää. Integraation ajateltiin jäsentävän myös opettajan työtä, ja lisäävän työn merkitykselliseksi ja virikkeelliseksi kokemista. Kouluissa vallitsevan oppiainejakoisuuden perinteen koettiin olevan terveystiedon ja liikunnan integraation suurin este. Oppiaineiden integraatio herätti opettajissa epävarmuutta omasta osaamisestaan sekä integraation hyödyistä, ja koulutyön tiukat aikataulut vaikeuttivat integroimista.

Terveystiedon ja liikunnan integraation yleistymiseen voisi vaikuttaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksella sekä muuttamalla koulun toimintakulttuuria integraatiomyönteisemmäksi. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma velvoittaa koulut pohtimaan integraatiomahdollisuuksia, ja oppiaineiden integraation konkretisoiminen kunta- ja koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin olisi tärkeää. Koulujen tulisi tarjota aikaa eri oppiaineiden opettajien yhteissuunnittelulle, jonka seurauksena voisi syntyä opettajien toivomaa materiaalia terveystiedon ja liikunnan integraation tueksi.

The purpose of this double master’s thesis study was to examine what kind of conceptions health and physical education teachers have about integration of health education and physical education in upper comprehensive school. The study analyzed how teachers define integration of health education and PE, and what are the benefits of subject integration. Moreover, the study specified possible challenges regarding integration of health education and PE. Also factors that could help integration become more common were researched. The aim of the study was to increase knowledge of possibilities concerning integration of health education and physical education as well as offer some advice to teachers and others planning education and implementing integration.

The data consisted of eight health and physical education teachers’ semi-structured thematic interviews that were conducted between November 2014 and January 2015. After transcribing the data there were 120 pages of text (font Times New Roman, font size 12, line spacing 1). The data was analyzed following qualitative content analysis and quantification.

Teachers understood that integrating health education and PE is combining health education contents to PE and bringing more physical activity to health education lessons. The most integrated contents were physical competence, nutrition, emotions and social competence. Integration of health education and PE was mainly unplanned, and it happened most often during dance classes, optional courses and weight and endurance training. Integrating health education and PE was seen as a natural part of teacher’s job. The most used integration methods were conversation between teacher and pupils, adding physical activity to health education class and associating health contents with physical education tasks. More effective learning was seen as the integration’s most important benefit for pupils. Learning in integrated unit was thought as more holistic, student-centered and suitable for pupils with different needs. Teachers mentioned that integration also organizes their work and makes it feel more meaningful and interesting. The biggest challenge for integration of health education and PE was told to be subject-based school culture. Among teachers integration aroused uncertainty about their proficiency and gains of integration. Tight schedules in schools made integration difficult to happen.

The factors that could affect integration become more common could be teachers’ basic education and in-service training and more integration favorable school culture. New national curriculum obligates schools to think about possibilities of subject integration. Concretizing subject integration on school- and municipality-spesific curriculums would be important. Schools should provide time for teachers of different subjects to plan integration together. That could deliver desired material to support integration of health education and PE.