Tunnetyön kuormittavuus terveydenhuoltoalalla : palvelumotivaatio ja transformationaalinen johtajuus puskuroivina voimavaroina

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kartoittaa tunnetyön kuormittavuutta suomalaisella terveydenhuoltoalalla. Työn vaatimusten ja voimavarojen mallia (JD-R) hyödyntäen tutkimme, kuinka tunnetyön kuormittavuus työn vaatimustekijänä ja transformationaalinen johtajuus sekä palvelumotivaatio työn voimavaratekijöinä ovat yhteydessä työuupumukseen. Tutkimusaineistoon valikoitui 1450 hoitotyöntekijää, joiden tunnetyön kuormittavuutta (mitattuna emotionaalisella dissonanssilla), palvelumotivaatioita, koettua transformationaalista johtajuutta ja työuupumusta (mitattuna uupumusasteisena väsymyksenä) kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Tutkimushypoteeseina oli, että tunnetyön kuormittavuus on yhteydessä työuupumukseen (H1), kun taas palvelumotivaatio (H2) ja transformationaalinen johtajuus (H3) suojaavat tältä hyvinvointia heikentävältä yhteydeltä. Hypoteesien selvittämiseksi tarkasteltiin näiden vaatimus- ja voimavaratekijöiden korrelaatioita, sekä rakennettiin regressiomalli kunkin tekijän pää- ja yhdysvaikutuksista suhteessa työuupumukseen. Tunnetyön kuormittavuus selitti noin 19% työuupumuksen vaihtelusta, kun taas transformationaalinen johtajuus ja palvelumotivaatio eivät juurikaan selittäneet työuupumusta. Tilastollisesti merkitseviä suojaavia yhdysvaikutuksia tunnetyön kuormittavuuteen ei esiintynyt näillä voimavaroilla, mikä kyseenalaistaa niiden tärkeyden tunnetyön kuormittavuuden ehkäisyssä. Näiden tulosten pohjalta pääteltiin, että jatkossa on tärkeää tutkia muita, erityisesti emootioihin liittyviä voimavaroja (esim. sosiaalinen tuki). Lisäksi tulisi edistää terveydenhuollon keinoja vaikuttaa tunnetyön kuormittavuuteen esimerkiksi rekrytointiin tai työntekijän työn vaikutusmahdollisuuksiin ja organisaation tarjoamaan tukeen panostamalla.