Oppilaiden kokema kehollisuus koulun liikuntatunneilla : liikunta avain oppilaiden itsetunnon vahvistamiseen?

TIIVISTELMÄ Pönni, Erkka (2015). Oppilaiden kokema kehollisuus koulun liikuntatunneilla – liikunta avain oppilaiden itsetunnon vahvistamiseen? Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, lii-kuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 65 sivua, 1 liite. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää aikuisten ihmisten koululiikuntakokemuksia kehollisuuden näkökulmasta ja luoda ymmärrystä kehollisuuden kokemusten merkityksistä koululiikunnassa. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten kehollisuus tulee liikuntatunneilla konkreettisesti esiin ja mitkä asiat kehollisuuden kokemuksiin vaikuttavat. Tavoitteena oli myös luoda ymmärrystä siitä, miten kehollisuuden kokemukset koulun liikuntatunneilla vaikuttavat oppilaiden itsetuntoon. Tutkimus on laadullinen ja työn tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto koostuu opetus- ja kasvatusalalla työskentelevien ihmisten kirjoittamista esseistä, joissa he muistelevat omia koululiikuntakokemuksiaan. Esseiden analysoinnit toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehollisuus näyttäytyi liikuntatunneilla motorisina perustaitoina, kehon ulkoisena olemuksena ja kehon fyysisinä ominaisuuksina. Motoristen taitojen osaamisella oli suuri vaikutus liikuntatunneilla koettuihin pätevyyden kokemuksiin ja itsetunnon rakentumiseen sekä ikätovereiden keskuudessa koettuihin hyväksytyksi tulemisen tunteisiin. Kehon ulkoinen olemus ja fyysiset ominaisuudet olivat myös osaltaan vaikuttamassa liikuntatuntien suoritusten onnistumiseen sekä oppilaiden kehonkuvan ja itsetunnon rakentumiseen. Liikuntatunneilla kehollisuuden kokemisessa tapahtunut kehitys tuli esiin kehon tuntemisen, kehon kokemisen, kehon kuuntelun ja kehon oikean käytön oppimisena. Erityismaininnan sai liikuntatuntien yhteisöllinen merkitys kehon kokemiselle, mikä käytännössä konkretisoitui kehojen välisenä vertailuna niin liikuntatunneilla, pukuhuoneissa kuin uimahallissakin. Vertailun lisäksi muilta saatu palaute oli keskeisessä asemassa sekä kehoa että liikuntataitoja tarkasteltaessa. Liikuntatuntien aikaisilla liikuntakokemuksilla oli sekä akuutteja että pitkäaikaisia vaikutuksia kehollisuudelle ja itsetunnolle. Kielteisiä, akuutteja vaikutuksia olivat omaan kehoon ja omaan itseen liittyvät häpeän ja huonommuuden tunteet sekä itsetunnon ja -luottamuksen menettäminen. Myönteisiä vaikutuksia puolestaan olivat liikunnan tuomat onnistumisen kokemukset, jotka vahvistivat itsetuntoa ja myönteistä suhtautumista omaa kehoa ja kehollisuutta kohtaan. Kielteisinä pitkäaikaisvaikutuksina esiin tulivat liikuntamuistojen nostattama ahdistus sekä nyrjähtänyt asenne omaa kehoa ja liikunnan harrastamista kohtaan. Myönteisiä vaikutuksia olivat elinikäisen liikuntakipinän syttyminen, myönteisen itsetunnon rakentuminen sekä myönteisten liikuntamuistojen herättämien mielikuvien ja kehon tuntemusten pysyvyys. Tutkimuksen perusteella koulun liikuntatunnit tarjoavat hyvät mahdollisuudet oppilaiden kehollisuuden kokemusten ja itsetunnon kehittämiselle. Turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä tapahtuvan motoristen taitojen harjoittelun avulla oppilailla on mahdollisuus myönteisten kokemusten saamiseen sekä omasta kehostaan että omasta itsestään. Vastaavasti vertailua ja kilpailua korostavassa ilmapiirissä oppilaiden itsetunto joutuu helposti koetukselle. Liikunnanopettajalla on keskeinen rooli niin turvallisen ilmapiirin luojana kuin monipuolisten liikuntakokemusten mahdollistajana. Avainsanat: itsetunto, minäkäsitys, kehollisuus, kehonkuva, koululiikunta