Lukivaikeuden yhteys nuorten koulutusennakointeihin ja niiden muutokseen 7. ja 9. luokalla sekä toteutumiseen 20 vuoden iässä

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten ennakointeja tulevasta koulutuksestaan, niiden muutosta 7. ja 9. luokan välillä ja toteutumista 20-vuotiaaksi mennessä. Tutkimuksessa vertailtiin keskenään heikkojen lukijoiden ryhmää sekä ikätasolleen tyypillisesti lukevien ryhmää. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolieroja lukijaryhmien välillä koulutusennakoinneissa, niiden muutoksessa ja toteutumisessa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian SkidiKids-hanketta, jossa tutkitaan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja kasvuympäristöjä. Hanke on jatkoa Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD) - tutkimusprojektille, jossa on tutkittu lasten kehitystä syntymästä yläkoulun päättymiseen saakka. Tässä tutkimuksessa tutkittavina oli 1186 yläkouluikäistä nuorta, joista 20-vuotiaiden aineistoon saatiin 230 nuoren vastaukset. Nuorten lukutaitoa mitattiin 7. ja 9. luokalla kolmen lukutaitoa mittaavan testin avulla. Koulutusennakointeja nuoret arvioivat molempina ajankohtina kyselylomakkeella, jossa kysyttiin sekä peruskoulun jälkeistä koulutusta että ylintä koulutusta, jonka nuori aikoo suorittaa. Tulokset osoittivat, että heikot lukijat ennakoivat menevänsä peruskoulun jälkeen tyypillisiä lukijoita useammin ammattikouluun ja harvemmin lukioon. Ylimmäksi koulutuksekseen he taas ennakoivat tyypillisiä lukijoita useammin ammattikoulun ja harvemmin yliopiston. Koulutusennakointien muutoksen suhteen lukijaryhmien välillä ei löytynyt eroa, ja ennakoinnit osoittautuivat melko pysyviksi toisen asteen koulutuksen suhteen. Ylimmän koulutuksen suhteen muutosta tapahtui enemmän. Tulosten mukaan 20-vuotiaana suoritetut tai keskeneräiset opinnot olivat heikkojen lukijoiden ryhmässä koulutustasoltaan matalampia kuin tyypillisten lukijoiden ryhmässä. Toisen asteen koulutusennakointien toteutumisen suhteen tulokset antoivat viitteitä siitä, että tyypilliset lukijat päätyvät hieman useammin ennakoimaansa koulutukseen. Ylimmän koulutusennakoinnin toteutumisessa ei löydetty eroa lukijaryhmien välillä. Sukupuolitarkastelut osoittivat, että lukutaidolla oli jonkin verran enemmän vaikutusta poikien koulutusennakointeihin, sillä poikien kohdalla lukijaryhmien välillä oli eroa sekä toisen asteen että ylimmän koulutuksen suhteen, kun taas tytöillä ero näkyi vain toisen asteen koulutusennakoinneissa. Tyttöjen osuus heikkojen lukijoiden ryhmästä oli kuitenkin pieni, mikä saattaa selittää tulosta. Jatkossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota lukivaikeuden tunnistamiseen ja tukemiseen sekä tarjota yläkouluikäisille oppilaanohjausta siinä määrin, että heillä on riittävästi tietoa tulevaisuuden toiveammattien vaatimasta koulutuksesta.