Opettajaparityöskentely päiväkodin kaksikielisessä opetuksessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin eräässä päiväkodissa opettajaparityöskentelynä toteutettua uudenlaista kaksikielistä toimintaa, josta tutkimuspäiväkodissa käytettiin nimitystä kie- lipajatoiminta. Tutkimuskysymyksinä oli miten kyseistä kielipajatoimintaa suunnitel- laan ja toteutetaan sekä millaisia näkemyksiä opettajapareilla on kielipajatoiminnasta. Tutkimuskysymyksiä tarkennettiin ja rajattiin alakysymysten avulla. Esimerkiksi opet- tajaparien näkemyksiä tarkasteltaessa keskityttiin selvittämään varhaiskasvattajien nä- kemyksiä toiminnan hyödyistä ja haitoista sekä toiminnassa tärkeistä asioista. Aineisto kerättiin äänittämällä opettajaparien suunnittelutapaamisia, havainnoimalla kielipaja- tuokioita sekä haastattelemalla opettajapareja. Havainnoinnit toteutettiin ulkopuolisen havainnoijan roolissa ja haastattelut parihaastatteluina teemahaastattelun periaatteita hyödyntäen. Aineisto analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajaparit suunnittelivat kielipajatoimintaa monipuoli- sesti. Opettajaparit suunnittelivat muun muassa toiminnan sisältöjä, rakennetta, kielten käyttöä, työnjakoa ja pedagogisia periaatteita ja tavoitteita. Kielipajatoiminnan toteutuk- sessa opettajaparit hyödynsivät useita erilaisia toiminta- ja yhteistyötapoja yhden tuoki- on aikana. Eri opettajaparit myös toteuttivat toimintaa eri tavoin. Parien välillä oli eroja esimerkiksi työnjaossa sekä kielellisten roolien jakamisessa. Opettajaparit itse pitivät toimintaa monin tavoin hyödyllisenä. Opettajaparit toivat esiin parityöskentelyyn, toi- minnan kaksikielisyyteen ja muihin asioihin liittyviä hyötyjä. Haittoja toiminnalla koet- tiin olevan hyvin vähän. Opettajaparit pitivät toiminnan onnistumisen kannalta tärkeänä muun muassa opettajaparin yhteistyön sujumista ja hyvää vuorovaikutusta, riittävää suunnittelu- ja valmisteluaikaa, sopivaa pienryhmän kokoa ja rakennetta sekä sopivan kokoista ja rauhallista tilaa. Lisäksi tärkeänä pidetyt asiat näkyvät myös tavoitteissa, jotka kielipajatoiminnassa liittyivät kieleen tutustumiseen ja sen oppimiseen, yhteisölli- syyden rakentamiseen ja toisiin tutustumiseen sekä sisältökohtaisiin ja pedagogisiin tavoitteisiin. Tutkimus toimii tapausesimerkkinä siitä, millä tavalla opettajaparityöskentelyä voidaan suunnitella ja toteuttaa kaksikielisessä opetuksessa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tutki- mus tuo esiin varhaiskasvattajien omaa näkökulmaa toimintaan. Vaikka tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä toisiin konteksteihin, niistä voi olla hyötyä kaksikielisen toi- minnan tai opettajaparityöskentelyn aloittamista harkitseville päiväkodeille. Jatkossa tarvitaan laajempaa tutkimusta sekä opettajaparityöskentelystä että kaksikielisestä ope- tuksesta varhaiskasvatuksessa.