Miksi liikkua koulumatkoilla? : toisen asteen opiskelijoiden liikkuminen koulumatkoilla Lieksassa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia toisen asteen opiskelijoiden liikkumista koulumatkoilla Lieksassa ja tunnistaa liikunnallisten kulkutapojen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuskohdetta voidaan pitää tärkeänä, sillä opiskelijoiden jokapäiväinen elämä on muuttunut yhä passiivisemmaksi, ja monet nuoret eivät yllä fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Suomessa fyysinen aktiivisuus myös vähenee nuoruudessa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat löytäneet positiivisia yhteyksiä liikunnallisten kulkutapojen ja fyysisen aktiivisuuden välillä. Liikunnalliset kulkutavat saattavat lisätä nuorten päivittäistä liikkumista, ja laajemmin tarkasteltuna liikunnallisilla kulkutavoilla on myös talouden ja ympäristön kannalta edullisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto kerättiin 16–17-vuotiailta nuorilta (n=159) Pohjois-Karjalan ammattiopiston Lieksan toimipisteessä ja Lieksan lukiossa joulukuussa 2014. Kyselylomakkeella tehdyssä tutkimuksessa opiskelijoita pyydettiin vastaamaan liikunnallisia kulkutapoja ja ekologisia asenteita käsitteleviin kysymyksiin. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmalla. Muuttujia kuvailtiin frekvensseillä, prosenteilla ja ristiintaulukoinnilla, minkä lisäksi muuttujien välisiä eroja tutkittiin khiin neliö -testillä, Mann-Whitneyn U -testillä ja Kruskal-Wallisin -testillä. Tulosten mukaan noin 40 % opiskelijoista käveli tai pyöräili kouluun. Kuitenkin myös monilla moottoriajoneuvoilla kulkevilla kertyi liikuntaa koulumatkoilla. Erityisesti matkan pituus ja muut fyysiseen ympäristöön liittyvät esteet olivat yhteydessä käytettyyn kulkutapaan. Käytetyt kulkutavat vaihtelivat myös sukupuolen perusteella. Miehet pyöräilivät kouluun naisia useammin, kun taas naiset kävelivät kouluun miehiä useammin. Naiset myös muuttivat käyttämäänsä kulkutapaa syksyisin ja keväisin miehiä useammin. Tilastollisesti merkitseviä eroja aktiivisten ja potentiaalisten kulkijoiden välille muodostivat erityisesti kulkutapaan liittyvät syyt, kuten nopeus ja sujuvuus, taloudellinen edullisuus sekä muiden vaihtoehtojen puute. Myös ekologisilla asenteilla oli positiivinen yhteys liikunnallisten kulkutapojen käyttämiseen, sillä pelkästään moottoriajoneuvolla kulkevien ekologiset asenteet olivat kävellen, pyörällä tai ”moottoriajoneuvolla ja kävellen” kulkevia matalampia. Liikunnallisten kulkutapojen käyttöön liittyvien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää nuorten aktiivisen elämäntavan edistämisen kannalta. Tulosten perusteella 1,1–5 kilometrin päässä koulusta asuvat opiskelijat liikkuivat eniten koulumatkoilla. Liikunnallisia kulkutapoja voidaan tulevaisuudessa edistää esimerkiksi lisäämällä niiden nopeutta, sujuvuutta ja taloudellista edullisuutta kulkumuotoina. Opiskelijat voivat kuitenkin pitää tärkeinä erilaisia syitä käyttää liikunnallisia kulkutapoja. Fyysiseen aktiivisuuteen, terveyssyihin tai ekologisiin tekijöihin vetoaminen voi saada osan opiskelijoista liikkumaan oman terveytensä ja ympäristönsä kannalta hyödyllisellä tavalla. Sen vuoksi tulevaisuudessa on tärkeää hyödyntää monipuolisesti erilaisia tekijöitä, jotka voivat edistää liikunnallisten kulkutapojen käyttöä.