Valmistautuminen lonkan tekonivelleikkaukseen : potilaiden kokemuksia pre-operatiivisesta ohjauksesta

Abstract

Niina Calleeuw (2015). Valmistautuminen lonkan tekonivelleikkaukseen: potilaiden kokemuksia pre-operatiivisesta ohjauksesta. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu –tutkielma, 88 s., 20 liitettä.

Tämän fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena lonkan tekonivelleikkaukseen valmistautuvat potilaat kokivat moniammatillisen, Rapid Recovery –mallia toteuttavan pre-operatiivisen potilasohjauksen. Tutkielma on osa laajempaa potilasohjaustutkimusta, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen keskussairaalan kanssa. Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys potilasohjauksesta, jonka pohjalta voidaan kehittää ja kohdentaa tarkemmin nykyisiä ohjauskäytänteitä vastaamaan lisääntyneeseen potilasmäärään ja hoidon vaatimuksiin.

Tutkimukseen osallistuivat kymmenen primaaristi lonkan tekonivelleikkaukseen valmistautuvaa potilasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin avointa haastattelua, jolloin haastateltavien oli mahdollista kuvata luonnollisesti ja avoimesti kokemuksiaan ohjaustilanteista. Tutkimuksen analyysissa käytettiin fenomenologisen tutkimuksen modifioitua Giorgin (1994) nelivaiheista analyysimenetelmää, jossa yksilölliset merkitysverkostojen synteesit muodostivat menetelmän neljännessä vaiheessa yhteisen merkitysverkostojen synteesin.

Tutkimuksen tuloksissa yksilölliset merkitysverkostot ja niiden synteesit johdattivat muodostamaan yhteisen merkitysverkostojen synteesin, jossa pre-operatiivisen ohjauksen olennaiset merkitykset nivoutuivat yhteiseksi pääilmiöksi toivoksi kivuttomasta toimintakykyisestä elämästä. Toivoa kivuttomasta toimintakykyisestä elämästä vahvisti voimaannuttava ohjaus, jossa ohjauksen antajaan luotettiin, ohjauksesta rohkaistuttiin ja huolenpidosta vahvistuttiin. Toivoa kivuttomasta toimintakykyisestä elämästä heikensi ristiriitainen ohjaus, jossa ohjaus tuotti hämmennystä, hoidon antajaan petyttiin tai epäammatillisuutta paheksuttiin. Lonkan tekonivelleikkauksen merkitys koettiin itsenäisemmän elämän mahdollistajana, koska siinä oli toive rajoittavasta kivusta vapatumisen, apuvälineittä liikkumiseen ja aktiivisen elämänotteen vahvistumisesta. Välivaihe elämässä merkitykseen liittyi leikkauksen levollinen hyväksyminen, kuntoutumiseen oikeutus ja hyvän elämänlaadun säilyttäminen. Lonkan tekonivelleikkaus elämänpiirin laajenemisen mahdollistajana merkityskokonaisuus rakentui yksinäisyyden helpottumisen ja vertaisiin tukeutumisen kautta. Tutkimuksen tulokset vahvistavat potilaskeskeisen ja holistisen ohjauksen sekä ohjauksen antajan kommunikatiivisten ohjaustaitojen merkitystä. Se millä tavalla preoperatiivista ohjausta annetaan, vaikuttaa voimakkaasti potilaan odotuksiin tulevaa leikkausta kohtaan

Avainasanat: pre-operatiivinen ohjaus, lonkan tekonivelleikkaus, kokemus, fenomenologishermeneuttinen tutkimus, merkitysanalyysi

Niina Calleeuw (2015). Preparing for hip arthroplasty: patient experiences of pre-operative counselling. Department of Sport and health sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis, 88 pp.

The aim of this hermeneutic phenomenology study is to investigate how patients, who are preparing for hip arthroplasty, experienced multiprofessional Rapid recovery pre-operative councelling. This study is part of a larger research project which is accomplished with cooperation of University of Jyväskylä and Central Finland Health Care District. The aim of the entirety research project is to develop knowledge and understanding of patient councelling. The purpose is to develop and focus better councelling methods, in order to answer to the growing amount of patients and to tackle this specific challenge in health care.

The study explored ten patients who were preparing for a primary hip arthroplasty procedure. The aim of this study was collect pure and natural experiences about councelling in preoperative situations, so data was collected through separate, open-ended one-to-one interviews with the patients. Study analysis followed the Giorgi´s (1994) modified four step analyse method. The first step in the study was the individual description of the experienced situation, and after description analysis it continued into its fourth step to shared synthesis of meanings.

According to results of this study from the shared experiences, the main finding was that councelling is giving hope for a painless and active future life. This hope was reinforced via empowering councelling, which meant patients trust the caregiver, councelling was giving strength for patients and enhanced a safety feeling. On the other hand, hope for a painless and active future life could be reduced through incoherent councelling, which lead to frustration, diassapointment of healthcare professionals through their anti-professionalism. The meaning of hip arthroplasty was experienced as giving more freedom for future life and daily activities, because hope to emancipate from restricting pain was seen as target of the upcoming surgey: hope of moving without walking aids and have a more active life style. Hip arthroplasty was seen also as a short episode of life which was less worrying: operation was accepted, rehabilitation was justified and the operation was part of keeping a good life going on. Hip arthroplasty was also experienced as a way of expanding environmental factors, which meant better social contacts and reduced loneliness. This study suggests to consider a more patientcentered councelling and a more holistic care in patient pre-operative councelling. Heath care professionals should also take their communicative skills in consideration, because the way preoperative councelling is given can affect strongly the expectations of surgery while awaiting hip arthroplasty operation.

Keywords: pre-operative councelling, hip arthroplasty, experience, hermeneutic phenomenology research, meaning analyse.