Perheiden käsityksiä lapsen fysioterapian tavoitteista

Abstract

Botuliinihoito on vakiinnuttanut asemansa lasten neurologisiin oireyhtymiin liittyvän liiallisen lihasaktiivisuuden hoidossa. Hoitovasteen saavuttamista tuetaan kotiharjoittelulla, jossa harjoitteet toteutetaan fysioterapeutin yksittäisen ohjauskerran jälkeen kotona vanhempien avustamana ja ohjauksella. Fysioterapiassa asiakaslähtöisyys, tavoitteen asettaminen sekä omatoimiseen harjoitteluun tähtäävä ohjaus ovat tämän päivän toiminnan lähtökohtia. Potilaan ohjaukseen liittyvien tekijöiden ja toimivien käytäntöjen todentaminen edellyttää fysioterapian tutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata botox – hoitoa saaneiden lasten vanhempien käsityksiä lapsen fysioterapian tavoitteista. Aineisto koostui viiden perheen kotona toteutetusta ryhmähaastattelusta (n=11) Etelä-Suomen alueella. Haastatteluihin osallistui vanhempia ja lapsia. Haastatteluaineisto litteroitiin sanatarkasti ja aineiston analyysi toteutettiin fenomenografiaa mukaillen. Tutkimuksen tuloksena perheiden käsityksien lapsen fysioterapian tavoitteista todettiin varioivan neljässä kuvauskategoriassa: I) Tavoitteen tunnistaminen, II) Harjoitteen nivoutuminen tavoitteeseen, III) Tavoitteeseen sitoutuminen sekä IV) Harjoittelu osana elämää. Kuvauskategoriat rakentuivat hierarkkisesti niin, että suppeamman kuvauksen edellytettiin olevan osa laajempaa, mutta ei päinvastoin. Tuloksina ovat kolme käsitysteemaa: 1) Tavoitteen omaksuminen, 2) Toimintakyvyn edistäminen sekä 3) Tiedon luonne. Tulosten perusteella tavoitteen tietoperusta ja tiedostaminen ovat pohja tavoitteeseen sitoutumiselle ja toisaalta tavoitteen muodostumisessa ajattomaksi ja paikkaan sitomattomaksi toiminnaksi. Ohjauksen näkökulmasta tunnistettiin kaksi kriittistä aspektia tavoitteen tunnistamisesta harjoitteen nivoutumiseen sekä tavoitteeseen sitoutumisen ja sen osaksi elämää rakentumisen välillä. Vaiheissa tukeminen edellyttää ammattilaiselta erityistä herkkyyttä tunnistaa sekä ohjata perhettä tarkoituksenmukaisesti. Motorisen oppimisen näkökulmasta ohjauksen tulisi olla alussa selkeää ja tiedon avulla perustelevaa ja myöhäisemmässä vaiheessa liikkeiden arkielämään sovellettavilla vaihtoehdoilla on harjoittelua tukeva merkitys.

Botulinum is commonly used to decrease children’s muscle overactivity related to neurological disorders. Home exercises are used to support effects of botulinum treatment. Exercises play an important role after botox treatment which requires parents’ active participation to assist, support and guide child in specific movements after first receiving guidance from the physiotherapist. Aim of this study was to describe parents’ conceptions of goal setting in physiotherapy after their child’s botox –treatment. Five families (n=11) were interviewed at their homes in the Southern Finland. Parents and children both participated in the interviews. Interviews were transcribed and after that analyzed by using phenomenography. Results showed great variation in parents´ conceptions of their child´s therapy goals. Four hierarcially structured categories of description were recognized: I) Recognizing the goal, II) Connection between exercise and goal, III) Commitment to goal and IV) Exercise as part of life. Three themes were also described: 1) Goal internalizing, 2) Promoting of functional ca-pacity and 3) Knowledge of the goal. In aspect of guidance, there were two critical aspects: first proceeding from recognizing goal to understanding the connection of exercises and the goal. Second critical aspect is after commitment to the goal to get exercises as part of life. Two critical (aspects) phases require sensitivity of the professional to recognize in which phase parents and children are with their exercises and also capability to give guidance needed to proceed and cope with the challenges of rehabilitation. From the motor learning perspective it is important to give parents information in the beginning of the process and later on offer alternative exercises in different life situations.