Kilpailija vai kirittäjä? : case-tutkimus sosiaalisen median mahdollisuuksista osallistuvaan journalismiin alueellisissa sanomalehdissä

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli tarkastella miten alueelliset sanomalehdet hyödyntävät sosiaalista mediaa ja sen kautta lukijoitaan uutistyönsä tukena. Näkökulma oli koko toimitusorganisaatiossa, ei yksittäisissä toimittajissa. Tarkoitus oli löytää merkkejä strategisesta suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan: mitä sosiaalisesta mediasta tavoitellaan ja miten. Samalla oli tarkoitus vertailla eroja suomalaisten ja yhdysvaltalaisten alueellisten sanomalehtien välillä. Tutkittaviksi sanomalehdiksi valitsin Etelä-Suomen Sanomat ja Keskisuomalaisen sekä Yhdysvaltain länsi-rannikon lehdistä San Francisco Chroniclen ja The Sacramento Been. Lähtöoletuksena oli, että Yhdysvalloissa ollaan pidemmällä ja suunnitelmallisempia sosiaalisen median käytössä. Työ toteutettiin case-tutkimuksena, joka hyödyntää tutkimusmetodina teemahaastatteluja. Haastateltaviksi valikoitui yhteensä seitsemän henkilöä neljästä lehdestä. Kaikki haastateltavat olivat päävastuussa lehtensä käyttämistä sosiaalisen median kanavista. Haastattelujen teemat rakentuivat osallistuvan journalismin viisivaiheisen uutistuotannon ympärille. David Domingon ja Alfred Hermidan kehittämän mallin mukaan uutistuotanto koostuu viidestä osasta: pääsystä, valinnasta, editoinnista, jakelusta ja tulkinnasta. Uutistuotantoon osallistuvalla yleisöllä on jokaisessa vaiheessa mahdollisuus osallistua uutistuotantoon, jos vain toimitus sallii sen. Sosiaalinen media mahdollistaa monia osallistumistapoja, mutta uutisorganisaatiot ovat perinteisesti suhtautuneet nihkeästi kolmannen osapuolen tarjoamiin alustoihin. Tämän tutkimuksen tuloksista selviää, että uutistuotanto on edelleen varsin suljettu ainakin tarkastelluissa lehdissä. Yleisön osallistumista toivottiin lähinnä uutistuotannon alku- ja loppupäässä, toisin sanoen silminnäkijähavaintoina ja vinkkeinä sekä valmiiden uutisartikkeleiden jakelijoina sosiaalisen median kanavissa. Samalla tutkimus loi katsauksen perinteisen median hyödyntämiin sosiaalisen median kanaviin keväällä 2015. Tutkitut lehdet olivat siirtymässä vahvasta Facebook-painotuksesta myös muihin kanaviin, mutta monen esimiehen murheena oli toimituksen vastahakoisuus hyödyntää sosiaalista mediaa. Vielä tutkimushetkellä sosiaalisen median käyttö oli etenkin suomalaisissa lehdissä vapaaehtoista, mutta haastatteluissa oli havaittavissa merkkejä tämän vapaaehtoisuuden päättymisestä.