Firstbeat Hyvinvointianalyysin hyödyt ja ongelmat työterveyshuollossa

TIIVISTELMÄ Tomi Mertanen (2015). Firstbeat Hyvinvointianalyysin hyödyt ja ongelmat työterveyshuollossa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu ­tutkielma, 54 sivua, 6 liitettä. Firstbeat Hyvinvointianalyysi on terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida stressiä, palautumista, työn kuormittavuutta, liikunnan terveys- ja kuntovaikutuksia sekä elämäntapariskejä. Hyvinvointianalyysi perustuu sykevälivaihtelun mittaamiseen ja analysoinnissa huomioidaan myös sykkeen ja hengitysfrekvenssin vaihtelut ja maksimihapenkulutus. Sykevälivaihtelun ja stressin yhteyttä on tutkittu melko paljon ja niillä on todettu olevan yhteys. On myös tutkimusnäyttöä yhteydestä stressioireiden ja Hyvinvointianalyysilla osoitetun stressin välillä. Hyvinvointianalyysin hyötyjä ja ongelmakohtia työterveysasiakkaiden kokemana ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ovatko työterveysasiakkaat hyötyneet menetelmästä, mikä on Hyvinvointianalyysin yhteys työkyvyn paranemiseen ja minkä verran analyysiin osallistuneet ovat tehneet hyvinvointia tukevia muutoksia. Lisäksi selvitettiin, mitä ongelmia Firstbeat Hyvinvointianalyysin toteutukseen liittyy työterveysasiakkaiden kokemana. Aineisto kerättiin Terveystalon työterveysasiakkailta, joille oli tehty Firstbeat Hyvinvointianalyysi 1.9.2013-31.3.2014. Menetelmänä oli kyselytutkimus, postikyselyt lähetettiin 5.5.2014-30.5.2014. Kyselyitä lähetettiin 558 kappaletta ja tutkimusjoukoksi tuli 141 henkilöä. Hyvinvointianalyysin hyötyjä selvitettiin 10 muuttujan avulla ja tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 20 –ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin prosenttijakaumaa, itsenäisten otosten t-testiä ja Pearsonin korrelaatiota. Työterveysasiakkaat kokevat Firstbeat Hyvinvointianalyysin olevan hyödyllinen menetelmä stressinhallinnan ja palautumisen tukemisessa ja menetelmällä on yhteys myös koettuun työkyvyn paranemiseen. Prosentuaalisesti eniten vastaajista koki hyötyneensä päivän aikana esintyvien taukojen merkityksen tiedostamisessa (97.2%) ja vähiten fyysisen kunnon parantamisessa (83,0%). Keskiarvoltaan korkeimman arvosanan sai yöunen aikana tapahtuvan palautumisen merkityksen tiedostaminen (4.16±.97) ja matalimman palautuminen fyysisestä rasituksesta (2.73±1.05). Neljännes vastaajista koki työkykynsä parantuneen ja vain 0.7 % heikentyneen. Eniten hyvinvointia tukevia muutoksia tehtiin rentoutumiseen ja lepoon liittyen (3.18±1.00) ja vähiten muihin harrastuksiin liittyen (2.51±.97). Eniten menetelmään liittyviä ongelmia koettiin Terveystalon toimintamallin selkeyteen liittyen (2.34±1.21) ja vähiten mittarinkäyttöön liittyen (1.37±.79).