Suomi toisena kielenä -opetus ammatillisessa koulutuksessa : opiskelijoiden ja opettajan kokemuksia eriyttämisestä ja tavalliseen opiskeluryhmään integroimisesta
Tutkin kandidaatintutkielmassani ammatillisessa koulutuksessa tavalliseen suomen kielen opetusryhmään
integroitujen suomi toisena kielenä (S2) -opiskelijoiden ja heidän suomen kielen opettajansa kokemuksia
eriyttämisestä ja integraation vaikutuksista oppimiseen. Informantteina tässä tutkimuksessa ovat viisi lähihoitajan
ammatillista koulutusta käyvää S2-opiskelijaa ja heidän suomen kielen opettajansa.
Aihe on ajankohtainen, sillä Opetushallituksen mukaan (2011: 19) ammatilliseen peruskoulutukseen
hakeneiden ja hyväksyttyjen vieraskielisten opiskelijoiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2012 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien kokonaismäärästä oli
vieraskielisten opiskelijoiden osuus 5,7 prosenttia (Kumpulainen 2014: 195). Koska maahanmuuttajat suorittavat
opinnot ehkä puutteellisesti hallitsemallaan kielellä, erityisjärjestelyt ovat usein maahanmuuttajien
opetuksessa tarpeellinen tukimuoto (Kuisma 2001: 8). Kuitenkin muun muassa suuret heterogeeniset opetusryhmät
ja resurssien riittämättömyys saattavat vaarantaa laadukkaan ja eriyttävän suomi toisena kielenä
(S2) -opetuksen saatavuuden (Korpela, Pardo, Immonen-Oikkonen & Nissilä 2013: 10). Aihetta on tärkeää
tutkia myös siitä syystä, että S2-opiskelijoiden omia kokemuksia eriyttämisestä ja integraatiosta ei ole juurikaan
tutkittu. Perusopetuksen puolella etenkin opettajien näkökulmasta integraatiota ja eriyttämistä yleisesti
on tutkittu jonkin verran (esim. Jauhiainen & Luostarinen 2004), mutta ammatillisesta koulutuksesta
tutkimusta on hyvin vähän.
Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymyksiin, miten S2-opiskelijat ja heidän suomen kielen
opettajansa kokevat eriyttämisen ja sen riittävyyden suomen kielen tunneilla tavalliseen opetusryhmään
integroituna sekä miten he kokevat tavalliseen opetusryhmään integroitumisen vaikuttavan oppimiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin viiden S2-opiskelijan ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla sekä ryhmän suomen kielen
opettajan haastattelulla. Aineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Opiskelijat kokivat eriyttämisen pääosin riittävänä, mutta opettaja itse ei mielestään kyennyt eriyttämään opetustaan tarpeeksi. Opettajalla ja opiskelijoilla oli runsaasti samankaltaisia ajatuksia eriyttämisestä
ja integraatiosta, mutta myös eroja oli havaittavissa. Opettaja esimerkiksi koki parhaimmaksi eriyttämisen
keinoksi toisen opettajan läsnäolon oppitunneilla. Opiskelijat taas eivät pitäneet tätä tarpeellisena tukimuotona
oppimisensa kannalta. Parhaimmiksi eriyttämisen muodoiksi S2-opiskelijoiden haastatteluista nousivat
S2-opiskelijoiden ja äidinkielisten jakaminen omiin ryhmiinsä, kielelliset apuvälineet ja jatkuva systemaattinen
palaute. Kurssilla käsiteltäviä sisältöjä taas toivottiin eriytettävän enemmän lähihoitajan työnkuvaan liittyviksi.
Integraation sekä opiskelijat että opettaja kokivat vaikuttavan positiivisesti opiskelijoiden kielitaitoon
mutta myös negatiivisesti luokan työrauhaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa S2-
opiskelijoiden eriyttämisen ja integraation suunnittelussa.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tasa-arvoisen osallisuuden tukeminen ammatillisessa koulutuksessa
Mustonen, Sanna; Puranen, Pauliina; Suni, Minna (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2020)Työelämässä tarvittavan kielitaidon haltuunotto edellyttää tasa-arvoista osallisuutta ja monipuolisia mahdollisuuksia käyttää kieltä jo ammatillisten opintojen aikana. Tässä artikkelissa tarkastellaan käytänteitä, jotka ... -
Puhe pullataikinassa : toiminnallinen S2-opetus ja opettajuudet kotoutumista tukevassa ammatillisessa koulutuksessa
Koponen, Tarja (2017)Maisterintutkielmassani tarkastelen suomi toisena kielenä opetusta sitä urallaan ensi kertaa toteuttaneiden opettajien näkökulmasta. Opetus tapahtui ammattiopistossa kotoutumista tukevassa sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksia ... -
Yksilön ja yhteisön kielitaitoa : maahanmuuttajaopiskelijoiden kertomuksia kommunikointihalukkuudestaan ja käsityksistään suomesta opiskelukielenä ammatillisessa koulutuksessa
Kulju, Jonna (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, 2016)The present study focuses on three immigrants' narratives about Finnish at vocational education. The aim is to investigate how immigrants narrate about willingness to communicate and learner beliefs and how they portray ... -
Suomen kielen ja kotityöpalveluopintojen integrointikäytänteet ammatillisessa suomi toisena kielenä -opetuksessa kotityöpalvelujen ammattitutkinnossa
Astikainen, Sanna (2017)Maisterintutkielmassani käsittelen suomen ja kotityöpalveluopintojen sisältöjen integrointia suomen ja kotityöpalvelujen opinnoissa ammatillisessa S2-opetuksessa. Tavoitteenani on selvittää, kuinka suomea ja kotityöpal ... -
Kielenoppimisen paikkoja ravintola-alalla : työpaikkaohjaajien kokemuksia maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden ohjaamisesta
Kuorelahti, Sannamaari (2022)Tutkielmassani keskityn ammatilliseen koulutukseen ravintola- ja catering-alalla maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden perustutkinto-opinnoissa. Koulutusuudistuksen, reformin, jälkeen oppiminen siirtyi yhä enemmän ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.