Kieli-identiteetin rakentuminen elämänkaaren aikana : tapaustutkimus erään suomalaisen miehen tähänastisesta kielellisestä kehityksestä

Abstract

Tässä tapaustutkimuksessa on tutkittu erään suomalaisen miehen kielellistä elämäkertaa ja erityisesti niitä henkilöhistoriallisia tekijöitä, jotka informantti kokee merkityksellisiksi oman kieli-identiteettinsä rakentumisessa. Samalla tutkimuksessa on selvitetty, millä tavalla kieli-identiteetin rakentumiseen vaikuttaneet tekijät ovat sidoksissa tiettyihin paikkoihin, aikoihin ja kokemuksiin informantin elämässä. Tutkimuksessa on käsitelty myös informantin kieli-identiteetin nykymuotoa, vaikka tutkimuksen huomio oli sen rakentumisessa elämänkaaren aikana.

Tutkimuksen aineisto koostui informantilta kerätystä elämäkerrallisesta kirjoitelmasta ja kirjoitelman pohjalta toteutetusta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineistoa tutkittiin narratiivisen analyysin menetelmin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä olivat yksilön useita samanaikaisia identiteettejä korostavat identiteettiteoriat ja perinteiset kielenkäyttäjiä kategorisoivat käsitteet kyseenalaistava new speaker -näkökulma. New speaker -käsitteellä ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännösvastinetta, mutta tässä tutkimuksessa käännösvastineena käytettiin käsitettä uusi kielenkäyttäjä. Näkökulmana uusi kielenkäyttäjyys huomioi puhujan kielitaidon ohella muun muassa miksi tai missä kielitaito on hankittu, ja millaisia muutoksia puhujan kielikäyttäytymisessä on elämänkaaren aikana tapahtunut.

Aineistosta selvisi informantin elämänkaaren aikana olleen useita kielellisiä käännekohtia, jotka ovat muuttaneet hänen kielikäyttäytymistään ja tehneet kielistä erityisesti sosiaalisesti merkittäviä resursseja. Lisäksi selvisi, että informantin kieli-identiteetti on sidoksissa ihmisiin, muilta kielenkäyttäjiltä saatuun palautteeseen sekä fyysisiin ja virtuaalisiin paikkoihin hänen elämänkaarensa varrelta. Kielten asema informantin elämässä oli sidoksissa niiden koettuun hyötyyn tai käyttöarvoon.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, millaisia käännekohtia ihmisen kielenkäytössä elämänkaaren aikana voi olla, ja millaiset tekijät kieli-identiteetin rakentumiseen voivat vaikuttaa. Lisäksi se on yksi ensimmäisistä suomen kielellä tehdyistä uusi kielenkäyttäjä -näkökulmaa hyödyntävistä tutkimuksista. Kieli-identiteetin tutkimiseen uusi kielenkäyttäjä -näkökulma sopi erinomaisesti. Sen avulla voitiin tunnistaa informantin elämänkaaren varrelta kielellisiä käännekohtia, minkä lisäksi se auttoi havaitsemaan informantin identifikaatioita kielenpuhujana.