Seinäjoen Aalto-keskuksen paikan henkeä etsimässä : "Alvarin askelissa" -teemalukuvuoden suunnitteluprosessin kuvaus
Tutkimukseni kuvaa suunnitteluprosessia, jonka tuloksena syntyi luonnostelma ”Alvarin askelissa” teemalukuvuonna (2015–2016) käytettävistä arkkitehtuurikasvatuksen menetelmistä. Teemalukuvuosi johdattaa Seinäjoen kaupungin perusopetuksen 2., 5., 7. ja 8. luokkien oppilaita havainnoimaan ja tiedostamaan arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön merkitystä heidän omassa ympäristössään. Teemalukuvuoden keskiössä on Seinäjoen Alvar Aallon suunnittelema, kuusi rakennusta ja kansalaistorin käsittävä, arkkitehtoninen kokonaisuus, jota kutsutaan Aalto-keskukseksi. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat tiedostamaan, että heidän kotikaupungissaan on maailmanlaajuisesti tunnetun arkkitehdin ainutlaatuinen kokonaisuus.
Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, joka sisältää myös toimintatutkimukseen liittyviä piirteitä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Anne-Mari Forssin teokseen, ”Paikan estetiikka. Eletyn ja koetun ympäristön fenomenologia”, pohjautuva paikan kokemiseen liittyvien ominaisuuksien tarkastelu. Forss on jaotellut paikan ominaisuudet aistein havaittaviin ja tulkinnallisiin ominaisuuksiin. Olen kytkenyt paikan ominaisuuksien käsittelyyn Seinäjoen Aalto-keskuksessa ilmenevien teemojen ja ominaisuuksien tarkastelun.
Keräsin tutkimukseni empiirisen aineiston Alvarin askelissa -teemalukuvuoden asiantuntijatyöryhmässä, jonka jäseninä oli ala- ja yläkoulun opettajia sekä arkkitehtuurialan asiantuntijoita ja Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita henkilöitä. Käytin aineiston keräämisen menetelmänä ryhmäkeskustelua ja analyysimenetelmänä teema-analyysiä.
Aalto-keskuksessa ilmeneviä keskeisiä teemoja eli aistein havaittavia ominaisuuksia olivat inhimillinen mittakaava, hierarkia, valo, valaistus ja äänimaailma, muotokieli ja yksityiskohdat. Tulkinnallisista ominaisuuksista tärkeimmiksi osoittautuivat historiallinen- ja sosiaalinen ulottuvuus, mielikuvat, ajallinen jatkuvuus ja tunnelma. Tulkinnallisiin ominaisuuksiin lukeutuva ”paikan henki” oli vaikeasti sanallistettavissa oleva käsite, jonka rooli jäi teemalukuvuoden konkreettisessa suunnittelussa alkuperäistä ajatusta pienemmäksi.
Teemalukuvuoden aikana käytettävät tärkeimmät arkkitehtuurikasvatuksen menetelmät ovat Alvar Aallon persoonaa ja Aalto-keskuksen syntyhistoriaa käsittelevät filmit ym. materiaalit, Aalto-keskuksen perusopastukset ja draamalliset kierrokset, arkkitehtuurityöpajat, valokuvaus ja tietokoneavusteinen suunnittelu. Näiden lisäksi tuotetaan materiaalia koulujen omaehtoiseen arkkitehtuurityöskentelyyn. Päämääränä on, että arkkitehtuurivuoden jälkeenkin opettajat käyttäisivät tuotettua Aalto-materiaalia opetuksessaan.
...


Alternative title
"Alvarin askelissa" -teemalukuvuoden suunnitteluprosessin kuvausKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [23403]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Keski-Suomen ELY-keskuksen sisäinen viestintä ja toimintakyky organisaatiomuutoksessa
Muhonen, Tuomas (2013)Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää viestinnän merkitys ja rooli organisaation muutostilanteessa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanutta Keski-Suomen ELY-keskusta. Työssä ... -
Suomen hallintomallia etsimässä : haastattelututkimus NPM-mallin vaikutteista ELY-keskuksen toimintaan ja palveluiden tuottamiseen
Saramäki, Lauri (2019)Tämä tutkimus käsittelee julkishallinnon nykyisiä toimintatapoja. Tutkimusteoria on New Public Management-malli (NPM), joka on julkisen valinnan teorian ja managerialismin pohjalta 1980-luvulla syntynyt hallintomalli, jolla ... -
Omatyöntekijyyttä etsimässä : kuvaus omatyöntekijyydestä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä
Kolu, Kia (2021)Tutkielma käsittelee omatyöntekijyyden rakentumista Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla ja ymmärtää omatyöntekijyyttä sekä tämän myötä selkeyttää, millaisena se näyttäytyy Päijät-Hämeen ... -
Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019
Härmälä, Marita (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2019)Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden ... -
Kehittämiskeskustelu alueidenkäytön suunnittelun välineenä Keski-Suomen ELY-keskuksen informaatio-ohjaussuhteessa tietojohtamisen näkökulmasta
Partanen, Nina Maarit (2014)Tutkimus käsittelee valtionhallinnon ja kunnan välistä lakisääteistä alueidenkäytön suunnittelun työkalua: kehittämiskeskustelua. Tutkimuksessa kartoitetaan kaavaohjaukseen osallistujien kokemuksia, odotuksia ja kehittämisideoita ...