Yläkouluikäisten nuorten fyysisen aktiivisuuden yhteydet tupakointiin ja alkoholinkäyttöön

Lonka, Aleksi & Westerholm, Jan. 2015. Yläkouluikäisten nuorten fyysisen aktiivisuuden yhteydet tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 86 s., 1 liite. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten (8.-9. luokkalaiset) fyysisen aktiivisuuden yhteyttä tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Selvitimme tutkimuksessamme myös eroaako urheiluseuratoiminnassa säännöllisesti mukana olevien nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö muiden ikätoverien päihteidenkäyttötavoista. Lisäksi tarkastelimme ruutuajan yhteyttä tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Tuloksissa vertailtiin eroja sukupuolten ja luokka-asteiden välillä. Pro gradu -tutkielmamme aineisto on osa Liikkuva koulu -hankkeen tutkimusaineistoa. Aineistomme kerättiin kyselylomakkeella 23 koulusta eri puolilta Suomea hankkeen neljännellä mittauskerralla, keväällä 2012. Tutkimuksen perusjoukko koostui yhteensä 951:stä 8.-9. luokkalaisesta oppilaasta, joista 484 oli tyttöjä ja 467 poikia. Aineiston kuvailuun ja tilastolliseen analysointiin käytimme menetelminä frekvenssejä, prosenttijakaumia, ristiintaulukointia ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Tutkimustulokset osoittivat, että fyysisen aktiivisuuden määrällä ja säännöllisellä urheiluseurassa harrastamisella oli negatiivinen yhteys yläkouluikäisten tupakointiin, erityisesti pojilla ja 9. luokkalaisilla. Tulosten mukaan 6–7 kertaa viikossa vähintään 60 minuuttia päivässä liikkuneet pojat tupakoivat vähemmän kuin 0–2 kertaa viikossa liikkuneet. Samanlainen havainto tehtiin myös 9. luokkalaisista. Säännöllisesti urheiluseurassa harrastavista pojista 85,9 % vastasi, ettei tupakoi lainkaan ja ei-harrastamattomista 71,4 %. Tytöillä ja 8. luokkalaisilla säännöllinen urheiluseurassa harrastaminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tupakointiin, toisin kuin fyysisen aktiivisuuden määrä. Alkoholinkäytön suhteen fyysisen aktiivisuuden määrällä ja säännöllisellä urheiluseurassa harrastamisella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kummallakaan sukupuolella. Sen sijaan aktiivinen urheiluseurassa harrastaminen näyttäisi hieman lisäävän 9. luokkalaisten alkoholinkäyttöä. Säännöllisesti urheiluseurassa harrastavista 9. luokkalaisista 14,6 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia viikoittain, kun taas ei-harrastavista 9,1 %. Ruutuajan osalta tutkimuksessa havaittiin, että runsas tietokoneen käyttö koulupäivisin oli lievästi yhteydessä sekä tytöillä että pojilla lisääntyneeseen tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Tutkimustuloksemme antavat viitteitä siitä, että fyysinen aktiivisuus ja urheiluseurassa harrastaminen ovat yhteydessä nuorten vähäisempään tupakointiin, mutta vastaavaa yhteyttä alkoholinkäytön osalta ei löytynyt. Nämä havainnot ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Liikunta-alalla nuorten kasvatustehtävissä toimivien henkilöiden olisi tärkeä tiedostaa nämä havainnot ja harrastustoiminnan tarjoamat mahdollisuudet nuorten päihdeasennekasvatuksessa.