Sauvakävelijä Iranista : tapaustutkimus iranilaisnaisen elämästä, maahanmuutosta ja liikkumisesta

Abstract

”Sauvakävelijä Iranista” on tapaustutkimus naisesta, joka on muuttanut Iranista Suomeen vuonna 2013. Tutkielman päätavoite oli tarkastella ja ymmärtää naisen elämää hänen kotimaassaan ja Suomessa sekä sitä, miten liikkuminen on liittynyt siihen. Tutkimukselle asetettiin kolme tehtävää: 1) Millaista oli iranilaislähtöisen naisen elämä kotimaassa ja minkälaista se on Suomessa? 2) Miten liikkuminen liittyy naisen elämään ja millä tavalla muutto on vaikuttanut liikunnan harrastamiseen? 3) Miten liikkumista voitaisiin hyödyntää maahanmuuttajien kotoutumisprossissa entistä kokonaisvaltaisemmin? Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa käytettiin hermeneutiikkaan perustuvaa tieteenfilosofista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto koostui kahdesta haastattelusta, tutkimuskohteen havainnoinnista sekä tutkimuspäiväkirjamuistiinpanoista. Haastatteluaineiston keruu toteutettiin tulkin avulla. Haastattelu- ja tutkimuspäiväkirjaaineisto teemoitettiin sanatarkan litteroinnin jälkeen, minkä perusteella tutkija teki valinnan työssä käytettävistä aihealueista. Teemoiksi valikoituivat naisen elämän ja liikkumisen peruselementit Iranissa ja Suomessa sekä naisen kotoutumisprosessi. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden nimet muutettiin anonymiteetin säilyttämiseksi. Aineisto osoitti naisen elämän Iranissa rakentuneen vahvasti työn ja vapaa-ajan harrastusten ympärille. Myös perheen ja sosiaalisen elämän erityisen tärkeä merkitys naiselle nousi esille aineistosta. Maahanmuuton jälkeinen kotoutuminen Suomessa sujui pääpiirteittäin hyvin. Naisen arki koostui pitkälti opiskelusta ja työskentelystä. Suomen kielen hän oppi nopeasti. Heti muuton jälkeen oli havaittavissa innostusta uuteen elämään, mikä kuitenkin vaihtui joidenkin kuukausien kuluttua nostalgian tunteisiin vanhaa elinympäristöä kohtaan. Ensimmäisten vaikeuksien jälkeen naisen kotoutuminen eteni hyvin ja elämä Suomessa tuntui mielekkäältä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Elämän uusiin elementteihin totuttelua Suomessa tukivat pidemmän aikaa maassa asunut aviomies sekä suomen kielen kurssi ja kotoutumiskoulutus. Myös taustat, joista nainen on lähtöisin, saattoivat helpottaa maahanmuuttoprosessia ja kotoutumista. Liikunnan harrastaminen Iranissa keskittyi yksityisen sektorin tarjoamiin mahdollisuuksiin ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Suomessa naisen liikkuminen painottui vahvemmin omaehtoisuuteen, ennen kaikkea kävelyn merkitys osana arkea lisääntyi. Organisoituun liikuntatoimintaan nainen osallistui julkisen sektorin tarjoamien mahdollisuuksien kautta, minkä ulkopuolella liikunta tapahtui pääosin aviomiehen kanssa tai yksin. Tutkimuskohde tiedosti liikkumisen vaikutuksen ruumiilliselle ja henkiselle hyvinvoinnilleen. Naisen arkeen Iranissa ja Suomessa kuuluivat myös uskon harjoittaminen rukoilemalla ja rauhoittumalla. Työn avulla voitiin todeta lisäksi, että maahanmuuttajat ovat monimuotoinen ja -taustainen ryhmä ihmisiä. Tutkimusaineiston pohjalta lopussa esitettiin kehittämisehdotuksia siitä, miten fyysistä aktiivisuutta voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti osana maahanmuuttajien kotouttamista. Esimerkkinä tästä toimi tutkimushenkilön joogaharrastus. Sen perusteella työssä esitettiin liikuntafilosofiaan perustuva ajatus liikunnan mahdollisuudesta lisätä maahanmuuttajien fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia uudessa elinympäristössä.

“A Nordic walker from Iran” is a case study about an Iranian woman who moved to Finland in 2013. The aim of this study was to observe and understand her everyday life in Iran and Finland as well as the meaning of physical activity for her. The research questions of the study were: 1) How was the life of an Iranian women in her home country and how is it in Finland? 2) What role does physical activity play in her life and how did it change due to the immigration process? 3) How could physical activity serve as a holistic tool of integration for immigrants? The research study was conducted as a qualitative case study using hermeneutic approaches to the research material. The research data consisted of 2 interviews, several observations of the research subject and a research diary. The interviews were carried out with a translator. After literal transcription of the interview data it was themed into categories. The selected themes for this thesis were: the components of the woman’s everyday life and physical activity in Iran and in Finland. Names of the research attendees were changed to retain anonymity. The material indicated that the woman’s life in Iran was built up around work and recreational activities. Family and social life were also important to her. After her immigration to Finland, her integration process went relatively well. Her everyday life in Finland consists mostly of studying and working. She learned the Finnish language considerably fast. Directly after the immigration she was enthusiastic about her life in Finland but after few months she started to have nostalgic feelings towards her life in Iran. After the first difficulties her integration process continued well and she considered her life in Finland sensible even if she met with adversity at times. Her integration was supported by her husband, Finnish language course and integration program organized by the public sector. Also her socio-economic background might have had a positive influence on her immigration and integration. In Iran she mostly took part with her family members and friends in organized sport offered by the private sector. In Finland her physical activity mostly consisted primarily of walking with her husband or alone. She took part in organized sport almost only through the offerings of the public sector. She was aware of the effect of physical activity on her mental and physical well-being. She practiced her spiritual life by praying and relaxing. Through this study it could be stated that immigrants are a highly heterogenic group of people from different backgrounds. Based on the data collected in this research study it was indicated that there are alternative ways to use physical activity as a holistic tool for integration of immigrants to the society. A yoga practice of the person under research is an example of this. On the strength of this study a sport philosophical point of view for a better mental and physical well-being of immigrants in a new living environment was introduced through a holistic idea of integration.