Moninaisuudessaan yhtenäinen : Euroopan unionin määritteleminen ja solidaarisuuden rakentaminen Helsingin Sanomien uutisissa

Tässä tutkielmassa selvitetään sitä, miten Euroopan unioni määritellään Helsingin Sanomien uutisissa ja miten lehden uutiset rakentavat eurooppalaista solidaarisuutta. Tarkastelun kohteena ovat toukokuussa 2014 pidetyt EU-parlamenttivaalit ja aineisto on kerätty aikaväliltä 1.4.- 30.6.2014. Metodina tässä tutkielmassa on käytetty sisällön erittelyä. Aineistoa on luokiteltu EU:n määritelmien, puhujien, toimijoiden, teemojen, näkökulmien, identiteettien, suhtautumisen sekä arvojen perusteella. Helsingin Sanomien uutisissa EU määriteltiin kaikkein useimmin poliittisesti ja uutisissa käsiteltiin aiheena eniten politiikkaa. Ääneen pääsivät kaikkein useimmin poliitikot ja asiantuntijat. Toimijoita taas olivat useimmin EU-maat, EU-instituutiot sekä EU-maiden ja Suomen poliitikot. Näkökulma uutisissa oli useimmin eurooppalainen, mitä tukee se, että esiintyneistä ”me”-identiteeteistä suurimmassa osassa ”meiksi” katsottiin EU tai sen jäsenmaat. Muiksi leimattiin kaikista useimmin Venäjä, johon suhtauduttiin joko kriittisesti tai negatiivisesti. Eurooppalaisista arvoista tärkeimpänä pidettiin yhtenäisyyttä, mikä korostui Ukrainan kriisistä uutisoidessa. Myös turvallisuutta ja rauhaa pidettiin tärkeinä arvoina. Tutkielma osoittaa, että Helsingin Sanomien uutisissa EU on ennen kaikkea poliittinen kokonaisuus, josta uutisoitaessa esiin pääsevät jäsenmaiden poliitikot ja EU-instituutiot. Eurooppalaista solidaarisuutta taas korostetaan uutisissa suosimalla eurooppalaista näkökulmaa ja tekemällä selvää eroa unioniin ja Eurooppaan kuuluvien sekä sen ulkopuolella olevien välille. Samalla korostetaan eurooppalaisia arvoja ja ennen kaikkea yhteisyyttä – siis solidaarisuutta.