Palloilulajien entisten huippu-urheilijoiden ravitsemustottumukset vanhemmalla iällä

Abstract

Outi Polso (2014). Palloilulajien entisten huippu-urheilijoiden ravitsemustottumukset van-hemmalla iällä. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu-tutkielma, 54 s., 1 liite.

Ravitsemus, harjoittelu ja lepo muodostavat urheilun peruspilarit. Urheilijoiden ravitsemustot-tumusten ja sitä kautta myös ravinnonsaannin on todettu olevan parempaa muuhun väestöön verrattuna, mutta urheilu-uran vaikutuksia ravitsemustottumuksiin urheilu-uran loppumisen jälkeen on tutkittu vain vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää palloilulajien suomalaisten entisten huippu-urheilijamiesten nykyisiä ravitsemustottumuksia sekä ravitse-mustottumusten yhteyttä heidän kehonkoostumukseensa.

Tutkielman aineisto kerättiin vuonna 2008 kyselytutkimuksena sekä fyysisinä mittauksina 120 entiseltä palloilulajien huippu-urheilijalta ja heidän 207 verrokiltaan osana laajaa entisten urheilijoiden tutkimusta. Tutkimushenkilöt olivat edustaneet Suomea kansainvälisissä kilpai-luissa vähintään kerran vuosina 1920–1965. Verrokkihenkilöt oli valittu 20-vuotiaina täysin terveistä samanikäisistä. Tutkittavat olivat 59–87-vuotiaita (keski-ikä 71,6 ±5,8 vuotta). Mit-tareina käytettiin kyselytutkimusta ruokailu- ja ravitsemustottumusten selvittämiseksi sekä bioimpedanssia kehonkoostumuksen mittaamiseen. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 20-ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin prosenttijakaumaa, Kolmogorov Smirnovin testiä aineiston normaalisuuden testaamiseen sekä ristiintaulukointia, khiin neliö-testiä, osit-taiskorrelaatiota, lineaarista regressioanalyysiä ja monimuuttujaista varianssianalyysia (MA-NOVA).

Entiset huippu-urheilijat näyttäisivät kuluttavan enemmän tuoreita kasviksia (p=.007), ka-nanmunia (p=.020), liharuokia (p=.008) sekä maustamattomia maitotuotteita (p=.028), vaaleaa leipää (p=.009) ja valmisruokia (p=.031). He myös juovat enemmän täysmehuja (p=.033) Ruokaryhmistä entiset urheilijat kuluttivat merkitsevästi enemmän kalaa ja siipikarjaa (p=.005). Ruoanlaitossa suurempi osa entisistä urheilijoista käytti suositusten mukaisia rasvoja (p=.039), kun taas leivän päällä käytettävien rasvojen osalta verrokit täyttivät suositukset paremmin (p=.027). Erityisruokavalioiden osalta ryhmät eivät poikenneet toisistaan. Lisäkkeiden (peruna, pasta, riisi) käytöllä näytti olevan positiivista yhteyttä entisten urheilijoiden rasvaprosenttiin (r=.221, p=.019). Iällä ja koulutuksella oli vaikutusta urheilijoiden ravitsemustottumuksiin.

Entiset palloilulajien urheilijat näyttävät syövän osittain muuta väestöä terveellisemmin, mutta heidänkin ravitsemustottumuksissaan on parantamisen varaa. Ikä ja koulutus olivat tässä tutkimuksessa ravitsemustottumuksia sekoittavia tekijöitä. Ravitsemustottumuksilla ei näyt-täisi olevan kokonaisvaltaista vaikutusta entisten urheilijoiden rasvaprosenttiin.

Outi Polso (2014). The current nutritional habits of the former elite athletes in team sports. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 54 pp, 1 appendix.

The sports career of an athlete is based on optimal practice, nutrition and rest. The athletes meet the nutritional recommendations better compared to the rest of the population. Little is still known about the effects of the former sports career to nutritional habits after terminating the career. The purpose of this study was to find out if the nutritional habits of former team sport athletes differ from their control cohort and whether their nutritional habits have an as-sociation with their body composition.

The data was collected 2008 from the former elite athletes (n=120) and the controls (n=207). Food frequency questionnaire for determining the nutritional habits was used and bioelectrical impedance was measured to analyze body composition. The former elite athletes had repre-sented Finland in international competitions at least once during 1920–1965. The controls were selected from the completely healthy men from the same conscription groups. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 20-software using Kolmogorov Smirnov-test, cross-tab distributions, χ²-test, Mann Whitney U-test, partial correlation, linear regression and MANOVA.

Former athletes consumed more fresh vegetables (p=.007), eggs (p=.020), meat dishes (p=.008), plain dairy products (p=.028), wheat bread (p=.009), convenience foods (p=.031) and juices (p=.033). Fish and poultry were used significantly more often among the former athletes (p=.005). The former athletes group met the recommendations of cooking fats better (p=.039), whereas the controls met them with spreads (p=.027). The groups showed no differ-ences in special diets. The consumption of the side dishes (potato, pasta, rice) had a positive correlation with the body fat percentage of the former athletes (r=.221, p=.019). Age and edu-cation showed a confounding effect on nutrition habits.

The results suggest the former team sport athletes follow only in part healthier nutritional hab-its than their controls. Nutritional habits appeared not to have an overall effect on body fat percentage of the former athletes. Socioeconomic factors may have additional effect on nutri-tional habits and their association on body composition.