Koulukiusaaminen yläkoulun liikuntatunneilla

TIIVISTELMÄ Mikko Ojansuu (2015). Koulukiusaaminen yläkoulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 59s., 3 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläkoulun liikuntatunneilla ja niihin liittyvissä tilanteissa esiintyvän kiusaamisen määrää, mitä kiusaamismuotoja käytetään sekä miltä erilaisten kiusaamismuotojen kohteeksi joutuminen oppilaista tuntuisi. Lisäksi selvitettiin, miten kiusaamista voidaan ehkäistä, millainen oppilas liikuntatunneilla kiusaa, minkälaista oppilasta kiusataan sekä pitääkö kiusaajaa rangaista, ja miten se tulee tehdä. Kiusaamisen määrää vertailtiin luokka-asteiden välillä. Kiusaamismuotojen käyttämistä vertailtiin sukupuolten välillä. Erilaisten kiusaamismuotojen kohteeksi joutumisen aiheuttamia tuntemuksia vertailtiin sukupuolten välillä. Kiusaamisen ehkäisemistapoja sekä kiusaajan että kiusatun piirteitä vertailtiin sukupuolten välillä. Kiusaajan rangaistuksen tarpeellisuutta vertailtiin luokka-asteiden välillä ja rangaistustapoja sukupuolten välillä. Tutkimukseen osallistui 308 yläkoulun oppilasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, tammikuussa 2012. Tuloksia analysoitiin kuvailevien tietojen avulla. Luokka-asteiden välisiä eroja analysoitiin X²-testin avulla ja sukupuolten välisiä eroja t-testin avulla. Teoreettisen tiedon perusteella sekä Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla tutkimusaineistosta tiivistettiin kiusaamismuodot kolmeksi summamuuttujaksi: 1. Verbaalinen tapa, 2. Epäsuora tapa, 3. Fyysinen tapa. Summamuuttujien Cronbachin alfakertoimet vaihtelivat välillä .71–.93. Kiusatuksi ja kiusaajaksi luokiteltiin oppilaat, jotka ilmoittivat tulleensa kiusatuiksi tai kiusaavan toisia vähintään 2–3 kertaa kuukaudessa tai sitä useammin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että liikuntatunneilla kiusatuiksi oli joutunut 2,3 prosenttia kaikista oppilaista. Eniten kiusattuja oli 8. luokalla ja vähiten 7. luokalla, mutta tilastollista eroa luokka-asteiden välillä ei ollut. Yleisin kiusatuksi joutumisen muoto oli verbaalinen tapa. Pojat olivat kohdanneet enemmän verbaalista kiusaamista kuin tytöt. Tyttöjen eniten kokema kiusaamismuoto oli epäsuora tapa, joka oli poikien keskuudessa vähiten kokema tapa. Poikien eniten kokema kiusatuksi joutumisen muoto oli fyysinen tapa, joka oli tyttöjen keskuudessa vähiten kokema tapa. Liikuntatunneilla kiusaajiksi luokiteltuja oli 1,3 prosenttia, joista eniten oli 7. luokalla ja vähinten 9. luokalla. Kiusaajan yleisimmin käyttämä kiusaamismuoto oli verbaalinen tapa ja harvinaisin fyysinen tapa. Epäsuora tapa oli tyttöjen yleisin, mutta poikien vähiten käyttämä kiusaamismuoto. Poikien yleisimmin käyttämä kiusaamismuoto oli verbaalinen tapa, joka oli tyttöjen toiseksi yleisin tapa. Erilaisen kiusaamisen kohteeksi joutuminen tuntui oppilaiden mielestä melko pahalta tai pahalta. Tyttöjen ja poikien mielestä kaikkien pahimmalta tuntuva kiusaamismuoto oli epäsuora tapa ja verbaalinen tapa koettiin vähiten pahalta tuntuvaksi. Tytöt kokivat kaikki kiusaamismuodot tilastollisesti pahempana kuin pojat. Parhaimpana kiusaamisen ehkäisemistapana oppilaat pitivät ”valvonta  puuttuminen  rangaistus” mallia. Liikuntatunneilla toisia kiusaavan oppilaan piirteinä oli ylimielinen käytös, liikunnassa hyvä, persoonallisia ongelmia omaava, kognitiivisesti heikko ja kovista esittävä. Liikuntatunneilla kiusatuksi joutuneen oppilaan piirteiksi mainittiin seuraavat: liikunnassa muita huonompi, persoonaltaan erilainen, itsetunnoltaan heikko, ryhmästä syrjässä oleva ja ylipainoinen. Liikuntatunneilla kiusanneen oppilaan rankaisemista kannatti 93 % vastanneista. Rangaistustapana oppilaat kannattivat eniten jälki-istuntoa. Yläkoulun liikuntatunneilla esiintyy kiusaamista ja se on saatava pois, jotta kaikilla oppilailla olisi turvalli-nen, kasvua ja oppimista tukeva oppimisympäristö. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen tuntuu aina pahalta ja sen takia kiusaamista tulee ehkäistä useilla eri tavoilla. Opettajalla on tärkein rooli kiusaamisen ehkäisemisessä, koska hän voi antaa kiusaajalle rangaistuksen. Lisäksi opettajan tulee organisoida liikuntatunnit siten, että niissä käytetään tehtäväorientoitunutta oppimisilmapiiriä, opetetaan oppilaat kannustamaan ja tukemaan toisiaan sekä keskustellaan säännöllisesti oppilaiden kanssa kiusaamisesta.