Äidin huolet lapsensa koulunkäynnistä : mikä selittää?

Tämä pro gradu –tutkielma pohjautuu Jyväskylän yliopiston ”Oppiminen ja motivaatio” - hankkeen ”Alkuportaat – Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa” - seurantatutkimukseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2011 lasten ollessa neljännellä luokalla. Tutkittavia äitejä oli 125. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaisia huolenaiheita äideillä oli liittyen lapsen koulunkäyntiin. Huolenaiheita kysyttiin kyselylomakkeella. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, selittävätkö äidin sosiaalinen tausta, koulutustaso, vanhemmuuden stressi ja masentuneisuus äitien huolia. Samoin oltiin kiinnostuneita, selittääkö lapsen taitotaso (yksilö– ja ryhmätestit) sekä kaverisuhteet (sosiometria) ja ongelmakäyttäytyminen (opettaja-arviointi) äitien huolia. Tulosten mukaan äidit eivät pääsääntöisesti olleet kovinkaan huolestuneita muista lapsen koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Eniten he olivat huolissaan lapsen motivaatiosta ja vähiten opettajan ammattitaidosta. Tulokset osoittivat myös, että mitä yliaktiivisempia, huonommin matematiikan laskutaidossa ja kertotaulussa menestyviä lapset olivat, sekä mitä vähemmän lapsi osoitti prososiaalisuutta, sitä huolestuneempia vanhemmat olivat lapsen oppimismotivaatiosta. Lisäksi tulokset osoittivat, että mitä enemmän lapsella oli kaverisuhteisiin liittyvää ongelmakäyttäytymistä, negatiivisia toverimainintoja ja mitä huonommin lapsi menestyi kertotaulussa sekä mitä enemmän esiintyi vanhemmuuden stressiä, sen huolestuneempia vanhemmat olivat lapsensa kiusaamisesta. Tutkimus antoi uutta tietoa äidin huolenaiheista lapsensa koulunkäynnistä. Kiinnittämällä huomiota äidin lapsen koulunkäyntiä koskeviin huoliin voidaan parantaa perheen ja koulun välistä yhteistyötä. Lisäksi mikäli oppilashuollon resurssit olisivat riittäviä, voitaisiin tukea ohjata luokassa eniten sitä tarvitseville mm. oppimiseen tai ongelmakäyttäytymisen ehkäisemiseen. Tämä tutkimus toi esille myös lapsen kiusaamiseen puuttumisen tärkeyden, sillä lapsen kiusaaminen selitti äidin huolia lapsen oppimismotivaatiota enemmän. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tietää äidin huoliin vaikuttavien äitiin (mm. stressi) ja lapsiin liittyvien tekijöiden (mm. yliaktiivisuus) pidemmän aikavälin seuraukset.