Työn fyysisen kuormittavuuden sekä koetun stressin yhteys unettomuutta sairastavien miesten unen laatuun

TIIVISTELMÄ Työn fyysisen kuormittavuuden sekä koetun stressin yhteys työikäisten unettomuutta sairastavien miesten unen laatuun Sirpa Heikkinen Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos 2014 Sivuja 34 Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Riittävä ja hyvälaatuinen uni on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, ja sillä on keskeinen rooli myös työssäjaksamisessa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää onko työn fyysisellä kuormittavuudella ja stressin määrällä vaikutusta työikäisten unettomuutta sairastavien miesten unen laatuun. Tutkimusaineisto ja – menetelmät Aineisto kerättiin 2011 – 2013 välisenä aikana osana Jyväskylän yliopiston MOTOSD-unitutkimusta 57 30–65-vuotiaalta mieheltä. Unen laatua (kokonaisuniaikaa, nukkumistehokkuut-ta ja syvän univaiheen pituutta) mitattiin Beddit-unimittarin avulla kolmen yön ajalta. Työn fyy-sistä kuormittavuutta sekä koetun stressin määrää selvitettiin kyselylomakkeessa esitettyjen moni-valintakysymysten avulla. Vastausten perusteella tutkittavat jaettiin työn fyysisen kuormittavuu-den mukaan kevyeen, kohtalaiseen ja raskaaseen työkuormaluokkaan ja koetun stressin määrän mukaan matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan stressitasoluokkaan. Työn fyysisen kuormittavuuden sekä koetun stressin määrän vaikutusta unen laatuun selvitettiin Kruskal-Wallisin avulla. Keskeiset tulokset Vähiten stressiä kokevat henkilöt nukkuivat keskimäärin 7.7±1.4 h, kohtalaisesti stressiä kokevat 7.8±1.3 h ja runsaasti stressiä kokevat 8.3±1.2 h yössä. Runsaasti stressiä kokevilla keskimääräi-nen syvän unen määrä yötä kohden oli 2.9 ±0.7 h ja nukkumistehokkuus 90.8 ±6.9 %. Samat ar-vot vähiten stressiä kokevilla olivat 2.6±0.6 h ja 92.1±5.9 %. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastolli-sesti merkitseviä. Fyysisesti vähiten työssään kuormittuvat nukkuivat keskimäärin 7.7±1.3 h, koh-talaisesti kuormittuvat 8.2±1.3 h ja runsaasti kuormittuvat 8.1±1.5 h. Fyysisesti eniten työssään kuormittuvilla nukkumistehokkuus keskimäärin oli 93.9±5.9 % saman arvon ollessa kevyesti ja kohtuullisesti työssään kuormittuvilla 92.5±4.9 % ja 92.9±4.3 %. Erot eivät kuitenkaan olleet ti-lastollisesti merkitseviä. Johtopäätökset Vaikka tulokset eivät olekaan tilastollisesti merkitseviä, antavat ne viitteitä siitä, että runsaasti stressiä kokevat henkilöt nukkuvat keskimäärin enemmän kuin vähemmän stressaantuneet henki-löt. Sama saattaisi päteä myös fyysisesti runsaasti työssään kuormittuviin henkilöihin. Asiasanat: Unettomuus, unen mittaaminen, stressi, työn fyysinen kuormittavuus