A lattice of participation: reflecting on examples of children's and young people's collective engagement in influencing social welfare policies and practices

Abstract

The article introduces four case studies from Wales, France and Finland and explores the situated, intergenerational and dynamic nature of collective participation in child welfare settings. Collective participation is conceived of as a process of engagement in which children and young people have some influence over the initiation or direction of a project; and as seeking a product, or outcome. The case studies represent a range of forms of collective engagement and highlight some key resources which supported children's participation (communicative spaces, time, money, knowledge, social position, attitudes, social networks, institutional commitment, equipment, food and transport). Challenges encountered in achieving effective participation in different nations within Europe are also identified, related to generation barriers and the distribution of resources. These elements are used to construct a lattice of participation: a model for conceptualising children and young people's collective engagement in participatory projects. The model provides a tool for visualising how, at different stages of a project, actors (children, young facilitators, adults and institutions) exercise influence by directing the use of different resources, such as finance and time. It invites reflection on why influence is limited in some stages of a participatory project, and how it is supported in other stages.

Artikkelissa tarkastellaan neljän tapaustutkimuksen avulla kollektiivista osallistumista lastensuojelupalveluissa sukupolvien välisiin suhteisiin ja paikallisiin käytäntöihin liittyvänä dynaamisena kysymyksenä. Artikkelin tapausesimerkit tulevat Walesista, Ranskasta ja Suomesta. Kollektiivinen osallistuminen ymmärretään prosessina jossa lapsilla ja nuorilla on vaikutusvaltaa tarkasteltavana olevan hankkeen syntyyn, tavoitteisiin ja myös lopputulokseen. Tapausesimerkit edustavat erilaisia kollektiivisen osallistumisen muotoja korostaen erityisesti osallistumista tukevien voimavarojen tärkeyttä (kommunikatiiviset tilat, aika, raha, tieto, sosiaalinen asema, asenteet, sosiaaliset verkostot, institutionaalinen sitoutuminen, tekniset ja tilalliset varusteet, ruoka ja liikkumismahdollisuudet). Kolmessa eurooppalaisessa maassa toteutettujen tapaustutkimusten avulla tuodaan esiin osallistumisen haasteita keskittymällä erityisesti voimavarojen jakaantumiseen ja sukupolvittaisiin asemiin. Näiden elementtien pohjalta rakennettu osallistumisen ristikko havainnollistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia toimia hankkeissa. Ristikkomalli tarjoaa työkalun jonka avulla voi visualisoida eri toimijoiden (lasten, nuorten fasilitaattoreiden, aikuisten ja instituutioiden) mahdollisuuksia vaikuttaa hankkeiden eri vaiheisiin ja erityisesti taloudellisiin ja ajankäytöllisiin kysymyksiin. Malli kutsuu esimerkiksi pohtimaan miksi vaikutusmahdollisuudet osallistumishankkeiden eri vaiheissa ovat erityisen rajoitettuja tai sallittuja.