Johdanto. Riittävä energian- ja proteiininsaanti ovat avainasemassa, kun fyysisellä harjoittelulla halutaan saavuttaa tuloksia. Yhdessä harjoittelu ja ravinto aiheuttavat muutoksia elimistön hormonitoimintaan ja tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tarkastella kestävyys- ja voimaharjoittelun ja kahden erilaisen ruokavalion vaikutuksia veren testosteroni-, kortisoli- ja SHBG- pitoisuuksiin sekä muutoksiin virtsan pH:ssa.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (EMÄS / HAPAN). EMÄS -ryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas HAPAN -ryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin kasvisten ja hedelmien saantia oli rajoitettu. Kahdentoista viikon tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat yhdistettyä kestävyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelm
an mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90 – 120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen jälkeen toteutettiin voimaosio. Koehenkilöille suoritettiin laajat alku- ja loppumittaukset, joista tässä työssä käsitellään hormonipitoisuuksia ja virtsan pH:ta. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 19.0-tilastolaskentaohjelmalla.
Tulokset. Ravinto. EMÄS -ryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saanti oli tilastollisesti merkitsevästi HAPAN -ryhmän miehiä suurempi tutkimusjakson puolivälissä (898 ± 302 g vs. 247 ± 243 g, p < 0,001) sekä sen lopussa (803 ± 380 g vs. 226 ± 96 g, p < 0,01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 ± 203 g vs. 249 ± 75 g, p < 0,05) ja suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (927 ± 307 g vs. 209 ± 159 g, p < 0,001) sekä sen lopussa (1066 ± 634 g vs. 264 ± 273 g, p < 0,001). Miesten EMÄS -ryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0,05) ja proteiinien (1,0 ± 0,3 g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0,05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin vastaavasti HAPAN -ryhmän miehillä.
Virtsan pH. Virtsan pH oli EMÄS -ryhmän naisilla 15,9 % HAPAN -ryhmän naisia korkeampi tutkimusjakson puolivälissä (6,42 ± 0,82 vs. 5,54 ± 0,80, p = 0,009) ja 14,2 % korkeampi tutkimusjakson lopussa (6,35 ± 0,98 vs. 5,56 ± 0,72, p = 0,02).
Hormonipitoisuudet. Miesten testosteroniarvot pysyivät muuttumattomina (EMÄS: 11,8 ± 2,7 vs. 14,1±5,5 nmol/l, HAPAN: 11,0±4,6 vs. 11,5±2,7 nmol/l), eikä naisillakaan havaittu muutoksia (EMÄS: 0,6±0,4 vs. 0,6±0,4 nmol/l, HAPAN: 0,6±0,8 vs. 0,3±0,1 nmol/l). Kortisolipitoisuudet pysyivät niin ikään ennallaan sekä miehillä että naisilla (miehetEMÄSs: 433±129 vs. 363±135 nmol/l, miehet HAPAN: 369±133 vs. 393±119 nmol/l, naiset EMÄS: 299±172 vs. 357±145 nmol/l, naiset HAPAN: 406±149 vs. 375±170 nmol/l). Myöskään SHBG -pitoisuuksissa ei havaittu merkitseviä muutoksia (miehet EMÄS: 27,7±9,8 vs. 30,5±11,5 nmol/l, miehet HAPAN: 30,6±8,7 vs. 34,1±11,3 nmol/l, naiset EMÄS: 147,0±227,0 vs. 107,3±70,0 nmol/l, naiset HAPAN: 134,1±93,4 vs. 152,6±100,6 nmol/l). Hormonipitoisuuksien ja virtsan pH:n välillä ei löytynyt merkitseviä korrelaatioita.
Johtopäätös. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelmäpainotteinen (noin 800–1000 g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä emäsruokavalio ei vaikuta hormonipitoisuuksiin 12 viikon kestävyys- ja voimaharjoittelujakson aikana, mutta nostaa naisilla virtsan pH:ta. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että ravinnolla voidaan vaikuttaa virtsan pH:hon.
...
