Uutisia! Arvioita? : kirjasta ja sen tekijästä kirjoitetut journalistiset jutut Helsingin Sanomissa ja Satakunnan Kansassa syksyllä 2012

Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) ovat osoittaneet tutkimuksessaan, että Helsingin Sanomien kulttuuriosastolla uutisten määrä on lisääntynyt ja arvioiden määrä vähentynyt. Hellman ja Jaakkola nimittävät muutosta ”journalistiseksi käänteeksi”. Kulttuurijournalismin vahvin alalaji on yhä kirjallisuus, jonka saamaa julkisuutta sanomalehdissä tutkitaan tässä pro gradussa. Keskeisin käsite on kirjallisuusjournalismi, joka tarkoittaa kirjoihin sekä kauno- ja tietokirjailijoihin keskittyvää journalismia. Tutkimuskysymys on, millaista kirjallisuusjournalismi on Helsingin Sanomissa ja Satakunnan Kansassa syksyllä 2012. Tutkimusmetodina on kvantitatiivinen sisällön erittely. Journalistisen käänteen tarkastelussa on käytetty Goldingin ja Elliottin (1979) sekä Harcupin ja O’Neillin (2001) päivittämiä uutiskriteereitä. Tutkimus osoittaa, että kirjallisuudesta julkaistut journalistiset jutut ovat rikkoneet lehtien kulttuuriosastojen raja-aidat. Uutiskriteerit näkyvät kirjallisuusjutuissa. Helsingin Sanomien kulttuuriosaston yleisin juttutyyppi on kirja-arvio; Satakunnan Kansan osaston jutuista enemmistö on uutisia. Tietyt tekijänimet toistuvat molemmissa sanomalehdissä. Kirjailijasta ja teoksesta riippuen näkyvyyttä on saatu eriarvoisesti. Vaikka tietokirjallisuutta julkaistaan ja myydään enemmän kuin kaunokirjallisuutta, sanomalehdissä on kirjoitettu eniten kotimaisesta fiktiosta. Esille nousseet teokset ovat samoja kuin Suomen Kustannusyhdistyksen listaamat bestsellerit. Tietokirjallisuuden aiheluokasta historia on ilmestynyt eniten juttuja, ja Kansalliskirjaston mukaan siitä on myös julkaistu eniten teoksia vuonna 2012.