Nuorten maajoukkuekoripalloilijoiden fyysisen suorituskyvyn muutokset kilpailukauden aikana

Abstract

Suomen nuorten koripallomaajoukkueiden ohjelmassa on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana paljon muutoksia. Nuorten maajoukkueohjelman vaikutusta pelaajien fyysiseen suorituskykyyn ei kuitenkaan ole vielä tutkittu. Maajoukkueen kilpailukauden aikana saman ikäluokan seurajoukkueilla on meneillään harjoituskausi, jonka aikana kansallisia sarjoja ei pelata. Maajoukkuepelaajien kilpailukausi on siis huomattavan pitkä jakso kalenterivuodesta, mikä asettaa haasteita nuoren pelaajan fyysisen suorituskyvyn kehittämiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia alle 16-vuotiaiden poikien maajoukkueen fyysisen suorituskyvyn muutoksia maajoukkueen kilpailukauden aikana verraten muutoksia saman ikäluokan seurajoukkuepelaajiin vastaavan ajanjakson aikana. Tutkimus keskittyi fyysisen suorituskyvyn osalta kehon koostumukseen sekä nopeus- ja voimaominaisuuksiin. Tutkimuksen koeryhmänä olivat Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueen pelaajat (n=8) ja kontrolliryhmänä saman ikäluokan seurajoukkueen pelaajat (n=4). Tutkimuksen alkumittaukset suoritettiin maajoukkueen kilpailukauden alkaessa toukokuussa 2012. Loppumittaukset suoritettiin kahdessa osassa elo-syyskuussa 2012 noin kaksi viikkoa maajoukkueen kilpailukauden päättymisen jälkeen. Mittausjakson aikana maajoukkueen pelaajat harjoittelivat maajoukkueohjelman mukaan ja seurajoukkueen pelaajat oman joukkueensa harjoitusohjelman mukaan. Koehenkilöiltä mitattiin antropometrisista ominaisuuksista pituus, paino, syliväli sekä rasvaprosentti bioimpedanssimittauksella. Voimaominaisuuksia mitattiin jalkojen ojentajalihasten isometrisen maksimivoiman testillä, josta analysoitiin isometrinen maksimivoima ja maksimaalinen voimantuottonopeus (RFD). Nopeusominaisuuksia mitattiin 20 metrin juoksutestillä ja ponnistusominaisuuksia kevennyshypyllä sekä vauhtiloikalla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että maajoukkuekauden aikana pelaajien antropometrisissa ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia. Kilpailukauden aikana maajoukkuepelaajien keskimääräinen paino nousi ja syliväli kasvoi. Vastaavia antropometrisia muutoksia ei havaittu seurajoukkuepelaajilla harjoituskauden aikana. Fyysisen suorituskyvyn osalta merkittävimmät muutokset olivat maajoukkuepelaajien jalkojen isometrisen maksimivoiman ja vauhtiloikan ponnistuskorkeuden lasku kilpailukauden aikana. Seurajoukkuepelaajien fyysisessä suorituskyvyssä ei havaittu muutoksia harjoituskauden aikana. Lisäksi tulokset osoittivat, että saman ikäluokan maajoukkuepelaajien ja seurajoukkuepelaajien välillä on eroja antropometrisissa ominaisuuksissa ja fyysisessä suorituskyvyssä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että alle 16-vuotiaiden poikien maajoukkueen nopeus- ja voimaominaisuudet heikkenivät maajoukkueen kilpailukauden aikana. Nopeus- ja voimaominaisuuksia on aikaisemmissa tutkimuksissa onnistuttu ylläpitämään ja kehittämään kauden aikaisella 1-2 kertaa viikossa tapahtuvalla voimaharjoittelulla. Tulosten yleistettävyyden kannalta on kuitenkin otettava huomioon pieni koehenkilömäärä. Tulevaisuudessa kaivataan lisää tutkimustietoa maajoukkueohjelman vaikuttavuudesta pelaajan kehitykseen kokonaisvaltaisempana ilmiönä.