Elääkö luovuus päiväkodissa? : näkemyksiä luovuudesta varhaiskasvatuskontekstissa

Kotsalainen, Inka. 2014. Elääkö luovuus päiväkodissa? Näkemyksiä luovuudesta varhaiskasvatuskontekstissa. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 107 sivua + liitteet. Luovuuden tukeminen ja kehittäminen ovat olleet viime vuosina puheenaiheena ympäri maailmaa eri tieteenaloilla. Luovuuden tukeminen ja kehittäminen on tärkeää tulevaisuuden kannalta katsottuna, mutta se on myös tärkeä osa tätä hetkeä ja tätä päivää. Tulevaisuuden kannalta luovuus on tärkeää, jotta lapsista voi kasvaa innovatiivisia aikuisia, jotka osaavat käsitellä arvaamattomia asioita, laajentaa tietämystään uusiin tilanteisiin, käyttää tietoa uudella tavalla sekä uskaltaa ottaa riskejä. Luovuutta on tutkittu suhteellisen vähän Suomessa, etenkin varhaiskasvatuksen alu-eella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuspedagogiikkaa luo-vuuden näkökulmasta, pohjautuen luovuuden monialaiseen näkemykseen. Tavoitteena oli kartoittaa, millaisena lastentarhanopettajat näkevät luovan lapsen ja miten lasten luova toiminta näyttäytyy päivähoidon kontekstissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisäksi selvit-tää, millaisilla menetelmillä varhaiskasvattajien mukaan lasten luovuutta tuetaan ja ediste-tään päiväkodissa. Tutkimus toteutettiin osana EU -rahoitteista Creanet -hanketta. Tutkimukseni on otteeltaan monimetodinen, mutta määrällisen aineiston tarkoitukse-na oli lähinnä tukea laadullista aineistoa Aineistonkeruumenetelmänä käytin survey -kyselylomaketta sekä laadullista sähköpostikyselyä. Survey -kyselyyn kertyi vastauksia 57 lastentarhanopettajalta, kun taas sähköpostikyselyyn vastasi kuusi varhaiskasvatuksen edustajaa. Vastaajat olivat kolmesta eri kaupungista. Tulosten mukaan vastaajat näkivät lapsen luovuudessa monta ulottuvuutta. Luova lapsi on mielikuvituksellinen, utelias, hänellä on monia kiinnostuksen kohteita ja hänellä on usein taiteellisia kykyjä. Luovalle lapselle on ominaista, että hänen ajattelunsa on taval-lisesta poikkeavaan ja uudenlaista, ja hän näkee asioissa niiden piilevän luovuuden potenti-aalin, mitä muut eivät välttämättä näe. Lisäksi ongelmaratkaisutaitoja pidetään osana lapsen luovuutta. Tutkimustulosten mukaan lasten luova prosessi on monivaiheinen, ja siinä painotetaan etenkin uusien oivallusten syntymistä sekä innostuneisuutta. Innostuneisuus tuli esiin myös luovan tuotoksen kohdalla. Sen lisäksi, että luova tuote nähdään omaperäisenä ja uudenlaisena, luovaan tuotteeseen sisältyy lisäksi jo tekovaiheessa lapsen innostuneisuutta, tekemisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Vastaajien mukaan varhaiskasvatuksessa luovuus tulisi nähdä pieninä arkipäiväisinä tekoina. Luovuus on läsnä lapsen leikissä, rakenteluissa, tutkimisessa ja ihmettelyssä. Ai-kuinen voi toiminnallaan joko tukea tai rajoittaa lapsen luovuutta. Aikuisen tulisi omalla luovalla esimerkillään, kannustavalla, lämpimällä sekä lapsilähtöisellä asenteellaan luoda lapsille sellainen ilmapiiri ja ympäristö, jossa lapsen luovuus voi kukoistaa. Luovuuden vähäinen tutkiminen Suomessa varhaiskasvatuksen alueella tekee tämän tutkimuksen tuloksista melko merkittäviä. Luovuutta on toki tutkittu maailmalaajuisesti varhaiskasvatuskontekstissa, mutta ne eivät huomioi suomalaisen varhaiskasvatuksen läh-tökohtia. Tämä tutkimus antaakin näkökulmaa siihen, millaisena luovuus nähdään suoma-laisessa varhaiskasvatuksessa.