Yrityksen sisäinen sosiaalinen media hiljaisen tiedon areenana : tapaustutkimus Tieto Oyj:n sosiaalisen median käytöstä

Abstract

Hiljaisen tiedon siirtäminen on erittäin ajankohtainen tutkimuksen aihe, sillä suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttaa ristiriidan alati kiristyvien tehokkuusvaatimusten kanssa. Monet tutkijat pitävät sosiaalista mediaa tehokkaana työkaluna hiljaisen tiedon jakamisessa ammattilaisten välillä. Tutkimusta näiden kahden aihealueen kohtaamisesta kuitenkaan ei ole paljoa. Tutkimus pyrkii tuomaan uutta näkemystä aiheeseen empiirisen aineiston avulla.

Tutkimus käsittelee yrityksen sisäistä sosiaalista mediaa hiljaisen tiedon siirtämisen kanavana. Tutkimuksen fokus on teknologian kontribuution tutkiminen Sirour Panahin, Jason Watsonin ja Helen Partridgen luoman teoreettisen konseptimallin avulla. Mallia tarkastellaan suhteessa muiden tutkijoiden teoriaan sekä kerättyyn empiiriseen aineistoon. Hiljaiseen tietoon ja sosiaaliseen mediaan luodaan myös laajempi teoreettinen katsaus. Tutkimus on tyypiltään laadullinen tapaustutkimus, joka on toteutettu Tieto Oyj:n edustajia haastattelemalla. Panahin, Watsonin ja Partridgen malli antaa tutkimukselle selkeät suuntaviivat; mallin eri hypoteesit ovat toimineet ryhmähaastattelun teema-alueina sekä valikoivan koodauksen välineinä.

Yrityksen sisäinen sosiaalinen media vaikuttaa teorian sekä empiirisen aineiston perusteella olevan hyvin tehokas väline sekä työn tehostamiseen että hiljaisen tiedon siirtämiseen. Ihmistekijöitä ja organisaatiokulttuurin vaikutusta, jotka ovat tässä tutkimuksessa jätetty taka-alalle, olisi kuitenkin syytä tutkia lisää. Tekniikka on kuitenkin vain juuri niin hyödyllistä, kun ihmiset siitä omalla ja yhteistoiminnallaan tekevät. Oikeassa ympäristössä organisaatiorajat ylittävän ja läpinäkyvyyttä lisäävän, tehokkaan viestintävälineen käytöllä saadaan aikaan suuria parannuksia jokapäiväiseen työntekoon.

Vaikka tapaustutkimuksen tuloksia ei periaatteessa voida suoraan yleistää muihin tilanteisiin, on tässä tapauksessa mahdollista tehdä ainakin osittaisia yleistyksiä. Tutkimalla yksityistä tapausta tarkasti voidaan esille saada se, mikä ilmiössä on merkittävää ja mikä toistuu ilmiötä tarkastellessa yleisellä tasolla. Kaupallisissa yrityksen sosiaalisen median järjestelmissä on monia yhtenevyyksiä toisiinsa nähden. Panahin, Watsonin ja Partridgen malli on rakennettu erittäin kattavan ja kansainvälisen aineiston pohjalle. Mallia on verrattu Tiedon monikansalliseen järjestelmään. Myös nykyisen tietotyön rajoja tuntematon luonne vaikuttaa standardilta, vaikka näitä yhteyksiä ei tässä tutkimuksessa olekaan selvitetty tarkemmin.

Tutkimus tuotti inhimilliset tekijät ja organisaatiotekijät huomioivan jatkokehitelmän Panahin, Watsonin ja Partridgen mallista. Ihmis- ja organisaatiotekijöiden voidaan aiemman tutkimuksen ja empirian pohjalta olettaa luovan kontekstin Panahin, Watsonin ja Partridgen mallille käytännön tiedonjakotilanteissa sosiaalisessa mediassa.