Kehon koostumuksen, vatsanseudun rasvakudoksen ja fyysisen aktiivisuuden välinen yhteys eri mittareilla mitattuna

Reeta Raimoaho (2014). Kehon koostumuksen, vatsanseudun rasvakudoksen ja fyysisen ak-tiivisuuden välinen yhteys eri mittareilla mitattuna. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yli-opisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 60 s., 9 liitettä. Viskeraalinen rasvakudos on yhteydessä monien eri sairauksien lisääntyneeseen riskiin. Sään-nöllinen fyysinen aktiivisuus näyttäisi ehkäisevän koko kehon ja viskeraalisen rasvakudoksen kerääntymistä läpi aikuisiän. Viskeraalista rasvakudosta voidaan mitata tarkasti MRI:llä, mutta se on hidas ja kallis menetelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten yksinkertaisemmilla mittareilla (DXA, bioimpedanssi ja vyötärönympärysmitta) mitatut vatsanseudun rasvamäärät korreloivat MRI:llä mitattuun viskeraalisen rasvakudoksen pinta-alaan. Lisäksi selvitettiin, miten edellä mainituilla mittareilla mitatut rasvamäärät korreloivat fyysisen aktiivisuuden määrään normaalipainoisilla miehillä. Tutkimusaineisto oli peräisin FITFATTWIN tutkimuksesta, joka koostuu 23 nuoresta mono-tsygoottisesta mieskaksosparista. Tutkimukseen osallistujia tarkasteltiin kuitenkin tässä tut-kielmassa yksilöinä (n=46) eikä kaksospareina. Vatsanseudun rasvan määrää mitattiin vyötä-rönympärysmitalla, bioimpedanssilla DXA:lla ja MRI:llä. Viimeisen kolmen vuoden fyysisen aktiivisuuden määrää selvitettiin retrospektiivisellä haastattelulla. Mittareiden välisiä sekä fyysisen aktiivisuuden ja mittareiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatioker-toimella ja lineaarisella regressioanalyysillä. Korrelaatioden välisien erojen tilastollisia mer-kitsevyyksiä testattiin Fisherin z-muunnoksella. Tutkittavat jaettiin fyysisen aktiivisuuden perusteella vielä inaktiivisiin ja aktiivisiin henkilöihin (raja-arvona oli 3.7 METh/vrk). Fyysisen aktiivisuuden ja mittareiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin eri ryhmissä Spearmanin korre-laatiokertoimella sekä ryhmien välisiä eroja Mann Whitney tarkalla testillä ja Studentin riip-pumattomien otosten t-testillä. MRI:llä mitatun viskeraalisen rasvakudoksen pinta-alan ja muiden eri mittareilla mitattujen rasvamäärien välinen korrelaatio oli, r=.749–.901 (p<.001). Voimakkaimpien ja heikoimpien korrelaatioiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (p<.05). Fyysisen aktiivisuuden määrän (keskiarvo 4.7 METh/vrk) ja eri mittareilla mitattujen rasvamäärien välinen korrelaatio oli, r = -.495 – -.601 (p<.001). Korrelaatioiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Aktii-visten ryhmässä vyötärönympärysmittaa (r = -.418, p=NS) lukuun ottamatta fyysisen aktiivi-suuden määrän ja eri mittareilla mitattujen rasvamäärien välinen korrelaatio oli, r= -.472 – -.670 (p<.05). Inaktiivisten ryhmässä korrelaatiot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ryhmien välillä havaittiin myös tilastollisesti merkitsevä ero (p=.001–.048) eri mittareilla mitatuissa rasvamäärissä, mutta ei BMI:ssä. DXA:lla, bioimpedanssilla ja vyötärönympärysmitan avulla määriteltyjä vatsanseudun rasva-määriä voidaan käyttää antamaan viitteitä viskeraalisen rasvakudoksen kerääntymisestä nor-maalipainoisilla miehillä. Mittareilla ei kuitenkaan voida erottaa eri vatsanseudun rasvaku-doskerroksia toisistaan. Fyysisesti aktiivinen elämäntapa näyttäisi vähentävän kehon varasto-rasvoja ja viskeraalisen rasvakudoksen määrää normaalipainoisilla miehillä. MRI, DXA, bioimpedanssi ja vyötärönympärysmitta vaikuttaisivat hyviltä mittareita mittaamaan näitä aiheutuneita muutoksia. Kuitenkin BMI ja hyvin aktiivisilla henkilöillä vyötärönympärysmitta eivät välttämättä tuo niitä esille. Avainsanat: viskeraalinen rasvakudos, MRI, DXA, bioimpedanssi, vyötärönympärysmitta, fyysinen aktiivisuus