Ahdistaako koululiikunta? : yhdeksäsluokkalaisten ahdistuneisuuskokemukset koulun liikuntatunneilla

TIIVISTELMÄ Lari Sädekoski (2014). Ahdistaako koululiikunta? Yhdeksäsluokkalaisten ahdistuneisuusko-kemukset koulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän Yliopisto. Liikunta-pedagogiikan pro gradu – tutkielma. 79 s, 2 liitettä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemaa tilanneahdistuneisuutta koulun liikuntatunneilla. Aihe on tärkeä, koska vielä murros-iässä elävät yläkouluikäiset nuoret ovat alttiita kielteisille kokemuksille, ja yleisesti kouluviih-tyvyys on Suomessa varsin heikkoa. Tilanneahdistuneisuutta mittaavat osa-alueet olivat so-maattinen ja kognitiivinen ahdistuneisuus sekä huolestuneisuus. Tarkoituksena oli myös selvit-tää sukupuolten välisiä eroja edellä kuvatuissa summamuuttujissa sekä löytää syitä ahdistunei-suuden kokemiselle. Tutkimuksen tehtävänä oli lisäksi selvittää liikunnan arvosanan ja koetun fyysisen pätevyyden yhteyttä koettuun ahdistuneisuuteen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yhdeksäsluokkalaiset tytöt (n=58) ja pojat (n=75) etelä-suomalaisesta, keskisuomalaisesta sekä pohjoissuomalaisesta koulusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2013. Aineiston keruu tapahtui internetpohjaisella kyselylomakkeella. Koet-tua koululiikunta-ahdistuneisuutta selvitettiin Barkoukiksen (2007) koululiikunnan ahdistunei-suusmittarin suomenkielisellä versiolla. Koettua fyysistä pätevyyttä mitattiin Lintusen (1995) koetun fyysisen pätevyyden mittarilla. Mittareiden luotettavuutta tarkasteltiin cronbachin al-fakertoimella. Tuloksia analysoitiin frekvenssien, keskilukujen, korrelaatiokertoimien, ristiin-taulukoinnin, t-testin sekä varianssianalyysin avulla. Oppilaiden liikuntatunneilla kokema tilanneahdistuneisuus oli koko otoksessa hyvin vähäistä. Tytöillä se oli kuitenkin merkitsevästi suurempaa kuin pojilla jokaisella ahdistuneisuuden osa-alueella. Huolestuneisuus oli ahdistuneisuutta selvimmin kuvaava piirre, ja se oli kummallakin sukupuolella voimakkaampaa kuin kognitiivinen tai somaattinen ahdistuneisuus. Huolestunei-suuden tunnetta kuvasi kummallakin sukupuolella vahvimmin ikävä tunne siitä kun muut kat-sovat liikuntasuorituksia. Tytöistä 82 % mainitsi jonkin asian liikunnassa aiheuttavan ahdistu-neisuutta, kun pojista vastaava osuus oli vain 25 %. Sekä pojat että tytöt kokivat liikuntaryh-män, opettajan, liikuntalajien sekä liikuntatestien aiheuttavan jonkin verran ahdistuneisuutta. Koettu fyysinen pätevyys korreloi ahdistuneisuuteen vahvemmin kuin liikuntanumero, eli op-pilaat jotka kokivat pätevyytensä liikunnassa heikoksi olivat muita ahdistuneempia. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että erityisesti tyttöjen ahdistuskokemuksia liikuntatunneil-la pitäisi vähentää ohjaamalla liikuntaryhmien toimintaa ja vuorovaikutusta ryhmässä sekä kiinnittämällä huomiota ilmapiiriin. Sekaryhmien muodostamista liikunnassa tulisi harkita sun-nin sisällön mukaan. Opettajien tulisi olla kannustavia, asettaa oppilaille sopivia tavoitteita ja soveltaa tehtäviä oppilaiden taitotason mukaan sekä kommunikoida enemmän oppilaiden kanssa. Avainsanat: Kognitiivinen ahdistuneisuus, somaattinen ahdistuneisuus, huolestuneisuus, fyy-sinen pätevyys, koululiikunta, liikunnanopetus.