Ahdistaako koululiikunta? : yhdeksäsluokkalaisten ahdistuneisuuskokemukset koulun liikuntatunneilla

Abstract

TIIVISTELMÄ

Lari Sädekoski (2014). Ahdistaako koululiikunta? Yhdeksäsluokkalaisten ahdistuneisuusko-kemukset koulun liikuntatunneilla. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän Yliopisto. Liikunta-pedagogiikan pro gradu – tutkielma. 79 s, 2 liitettä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien kokemaa tilanneahdistuneisuutta koulun liikuntatunneilla. Aihe on tärkeä, koska vielä murros-iässä elävät yläkouluikäiset nuoret ovat alttiita kielteisille kokemuksille, ja yleisesti kouluviih-tyvyys on Suomessa varsin heikkoa. Tilanneahdistuneisuutta mittaavat osa-alueet olivat so-maattinen ja kognitiivinen ahdistuneisuus sekä huolestuneisuus. Tarkoituksena oli myös selvit-tää sukupuolten välisiä eroja edellä kuvatuissa summamuuttujissa sekä löytää syitä ahdistunei-suuden kokemiselle. Tutkimuksen tehtävänä oli lisäksi selvittää liikunnan arvosanan ja koetun fyysisen pätevyyden yhteyttä koettuun ahdistuneisuuteen.

Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yhdeksäsluokkalaiset tytöt (n=58) ja pojat (n=75) etelä-suomalaisesta, keskisuomalaisesta sekä pohjoissuomalaisesta koulusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2013. Aineiston keruu tapahtui internetpohjaisella kyselylomakkeella. Koet-tua koululiikunta-ahdistuneisuutta selvitettiin Barkoukiksen (2007) koululiikunnan ahdistunei-suusmittarin suomenkielisellä versiolla. Koettua fyysistä pätevyyttä mitattiin Lintusen (1995) koetun fyysisen pätevyyden mittarilla. Mittareiden luotettavuutta tarkasteltiin cronbachin al-fakertoimella. Tuloksia analysoitiin frekvenssien, keskilukujen, korrelaatiokertoimien, ristiin-taulukoinnin, t-testin sekä varianssianalyysin avulla.

Oppilaiden liikuntatunneilla kokema tilanneahdistuneisuus oli koko otoksessa hyvin vähäistä. Tytöillä se oli kuitenkin merkitsevästi suurempaa kuin pojilla jokaisella ahdistuneisuuden osa-alueella. Huolestuneisuus oli ahdistuneisuutta selvimmin kuvaava piirre, ja se oli kummallakin sukupuolella voimakkaampaa kuin kognitiivinen tai somaattinen ahdistuneisuus. Huolestunei-suuden tunnetta kuvasi kummallakin sukupuolella vahvimmin ikävä tunne siitä kun muut kat-sovat liikuntasuorituksia. Tytöistä 82 % mainitsi jonkin asian liikunnassa aiheuttavan ahdistu-neisuutta, kun pojista vastaava osuus oli vain 25 %. Sekä pojat että tytöt kokivat liikuntaryh-män, opettajan, liikuntalajien sekä liikuntatestien aiheuttavan jonkin verran ahdistuneisuutta. Koettu fyysinen pätevyys korreloi ahdistuneisuuteen vahvemmin kuin liikuntanumero, eli op-pilaat jotka kokivat pätevyytensä liikunnassa heikoksi olivat muita ahdistuneempia.

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että erityisesti tyttöjen ahdistuskokemuksia liikuntatunneil-la pitäisi vähentää ohjaamalla liikuntaryhmien toimintaa ja vuorovaikutusta ryhmässä sekä kiinnittämällä huomiota ilmapiiriin. Sekaryhmien muodostamista liikunnassa tulisi harkita sun-nin sisällön mukaan. Opettajien tulisi olla kannustavia, asettaa oppilaille sopivia tavoitteita ja soveltaa tehtäviä oppilaiden taitotason mukaan sekä kommunikoida enemmän oppilaiden kanssa.

Avainsanat: Kognitiivinen ahdistuneisuus, somaattinen ahdistuneisuus, huolestuneisuus, fyy-sinen pätevyys, koululiikunta, liikunnanopetus.

ABSTRACT

Lari Sädekoski (2014). Does PE lessons cause anxiety? Ninth graders experienced anxiety during school PE lessons. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s the-sis, 79 pp., 2 appendicies

Purpose of the study was to evaluate state anxiety related to physical education lessons among the ninth graders of the Finnish comprehensive school. Divisions that measured the state anxi-ety were somatic anxiety, cognitive anxiety and worry. Purpose was also to examine differ-ences between the genders and figure out reasons for suffered anxiety. More over the study examined the correlation between the perceived physical competence, physical education grade and experienced anxiety.

Participants of the study were ninth grade’s girls (n=58) and boys (n=75) from three schools, Southern, Central and Northern Finland. The data was collected during the spring 2013. Data collection was conducted via internet-based questionnaire. Experienced state anxiety was measured with Barkoukis’s (2007) questionnaire. It measured cognitive anxiety, somatic anxi-ety and worry. Experienced physical competence was measured by Lintunen’s (1995) ques-tionnaire. Reliability of the questionnaires was considered with Cronbach’s alfa. The results of the study were analyzed with frequencies, averages, correlations, crosstabulation, t-test and variance analysis.

The experienced state anxiety in PE lessons was very minor within the sample. However, the girls were experiencing much more anxiety than the boys in every division. The worry was the most descriptive feature of the anxiety within both genders. The most characteristic expe-rience of worry was the negative feelings caused by others watching while performing a task. 82 % of the girls and 25 % of the boys mentioned something that caused anxiety during a physical education lesson. The girls as well as the boys felt that PE class, the teacher, exercise and tests are causing anxiety. Perceived physical competence correlated with anxiety more than students PE grade.

Based on the results it seems that especially girls comfort during the PE lessons should be in-creased. Teachers should pay more attention to guiding operation and interaction within the group. Atmosphere of the lessons sould be more task oriented. Teachers should consider care-fully of having boys and girls in the same PE class. Teachers should be supportive and they should set realistic goals for the students as well as communicate more with the students.

Keywords: Cognitive anxiety, somatic anxiety, worry, perceived physical competence, physi-cal education, teaching physical education.