Show simple item record

dc.contributor.authorMäkkylä, Laura
dc.date.accessioned2014-06-23T09:25:33Z
dc.date.available2014-06-23T09:25:33Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1437964
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43820
dc.description.abstractTutkielmani avaa Suomen Etelä-Korea-suhteiden syntyä ja kehitystä vuosina 1953-1989. Etelä-Korea oli vuonna 2012 Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Aasiassa tavarakaupalla mitattuna. Suomen Etelä-Korea-suhteiden synty ja kehitys eivät tapahtuneet itsestään, vaan veivät vuosikymmeniä ja monien aktiivisten toimijoiden työtunteja. Suomen diplomaattisuhteet solmittiin Etelä- ja Pohjois-Korean kanssa vuonna 1973. Suomen ja Etelä-Korean suhteita ei ole kovin laajasti tutkittu, joten tutkielmani avaa merkittävästi historiallista tietoa Suomen ja Etelä-Korean suhteiden ymmärtämiselle ja niiden edistämiselle. Tutkielmani kannalta oleellista on ensinnäkin se, mitkä tekijät vaikuttivat Suomen ja Etelä-Korean suhteiden syntymiseen ja toiseksi, miksi Suomi kiinnostui luomaan suhteet Etelä-Koreaan. Kolmanneksi kuvaan ja analysoin tutkielmassani Suomen ja Etelä-Korea-suhteita. Podin näitä kolmea kysymystä suomalaisten diplomaattien, kansainvälisen tilanteen ja erilaisten ilmiöiden sekä tapahtumien näkökulmasta. Alkuperäislähteinäni käytin suomalaisten diplomaattiraportteja ja haastattelin Suomen, elossa olevia, edustajina Etelä-Koreassa toimineita henkilöitä vuosina 1973-1989. Tutkielmani edustaa diplomatian historiaa ja uutta kansainvälistä historiaa, jossa perinteisen kansainvälisen historian tapahtumiin ja henkilöihin keskittyvää tutkimukseen tuo syvyyttä kulttuurin näkökulma. Tutkimuksessani käytetty menetelmä hyödyntää uuden kansainvälisen historian näkökulmaa ja Ranskalaisen koulukunnan metodia. Ranskalainen koulukunnan mukaisesti tutkin diplomaattisuhteita henkilöiden ja organisaatioiden lähtökohtia erilaisissa asiakirjoissa. Lopputuloksena voin todeta, että Suomi pysyi etäällä Suomi Korean niemimaan tilanteesta vetoamalla omaan puolueettomuuteensa 1960-luvulla ja vielä 1970-luvun alussa. Suomen puolueettomuus oli Korean tilanteessa ristiriitaista, sillä Pohjois-Korean suhteet kiinnostivat Suomea enemmän ja maiden välisissä suhteissa tapahtui hiljalleen lähentymistä. Suomen ja Pohjois-Korean edenneet suhteet vaikuttivat merkittävästi siihen, että myös Etelä-Korea tunnustettiin ja sen kanssa solmittiin ensin diplomaattisuhteet ja myöhemmin perustettiin Suomen kaupallinen edustusto ja suurlähetystö Souliin. Suomen ja Etelä-Korean vienninyhteensopivuus normalisoi maiden suhteet. Suomen ja Etelä-Korean suhteet ohittivat myös Pohjois-Korean suhteiden merkityksen Suomelle. Suomen ja Etelä-Korean välinen poliittinen toiminta haki vielä paikkansa 1980-luvulla ja Etelä-Korean sisäpoliittisia muutoksia seurattiin varovasti vierestä. Suomen Etelä-Korea-suhde huipentui Soulin olympialaisiin vuonna 1988 Suomen suurlähetystön saadessa ensimmäisen kakkosmies Souliin. Olympialaisten myötä Etelä-Korea tuli tunnetummaksi suomalaisille. Etelä-Korealle olympialaiset mahdollistivat suhteet myös sosialistimaihin.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (125 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherSuomen ulkopolitiikka
dc.subject.otherSuomen Etelä-Korea suhteet
dc.subject.otherEtelä-Korea
dc.subject.otherdiplomaattisuhteet
dc.subject.otherPuolueettomuuspolitiikka
dc.subject.otherJaettujen maiden politiikka
dc.subject.otherSuomen kylmä sota
dc.titlePunainen viiva kartalla? : Suomen diplomaattisuhteiden synty ja kehitys Etelä-Korean kanssa vuosina 1953-1989
dc.title.alternativeSuomen diplomaattisuhteiden synty ja kehitys Etelä-Korean kanssa vuosina 1953-1989
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201406232123
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYleinen historiafi
dc.contributor.oppiaineGeneral Historyen
dc.date.updated2014-06-23T09:25:34Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3033
dc.subject.ysoulkopolitiikka
dc.subject.ysodiplomaattisuhteet
dc.subject.ysodiplomatia
dc.subject.ysokylmä sota
dc.subject.ysopuolueettomuus
dc.subject.ysoSuomi
dc.subject.ysoKorean tasavalta
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record