Show simple item record

dc.contributor.authorRantonen, Jaana
dc.date.accessioned2014-05-23T13:04:48Z
dc.date.available2014-05-23T13:04:48Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43537
dc.description.abstractAloitettaessa uuden kielen opiskelu opeteltavaa on valtava määrä ja aikamuodot ovat yksi tärkeä opittava asia. Kun opitaan ilmaisemaan tapahtuman aika oikein, monilta väärinkäsityksiltä voidaan välttyä viestin välittämisessä. Todennäköisin lähde aikamuotojen muodostamisohjeille on kirja, jota koulussa käytetään ja siirryttäessä asteelta toiselle, on sillä merkitystä miten aikamuodot on kyseisessä kirjassa esitetty. Tämä tutkimus lähtikin selvittämään juuri tätä yhteyttä aikamuotojen esityksessä siirryttäessä lukiosta ylemmälle tasolle ja se oli luonteeltaan kvalitatiivinen sisällön analyysi. Tutkimuksella haluttiin selvittää kuinka aikamuodot on esitetty lukion oppikirjoissa verrattuna ylemmän tason oppikirjoihin ja mitä mahdollisia eroja niiden välillä oli. Tarkemmin tutkimuskohteena olivat mahdolliset erot aikamuotojen terminologiassa, kirjojen eksplisiittisen tai implisiittisen aikamuotojen oppimisen painotus ja tarjoavatko kirjat oikeiden muotojen muodostamisohjeita enemmän aikamuotojen oikean käytön oppimisen sijaan. Suurimpia eroja löytyi aikamuotoihin liittyvässä terminologiassa, kun vain yksi lukion kirja käytti samoja termejä kuin ylemmän tason oppikirja. Muissa termit oli joko käännetty suoraan suomen kielestä tai englanninkielistä vastinetta ei ollut ollenkaan. Yleensä kielioppiasioiden esityksessä on sekä harjoituksia että yleisempiä ohjeita, eikä mikään tutkimuksen kirjoista tehnyt tähän poikkeusta. Tosin painotuksessa oli jonkinlaisia eroja. Eroja löytyi myös siinä, kuinka laajasti muodostamisohjeita tai aikamuotojen käyttöä esiteltiin. Ylemmän tason kirjassa käyttö oli selkeästi pääosassa kun taas lukion oppikirjoissa painotus oli melko tasaista. Yhdessä lukion oppikirjassa kuitenkin käytön esittely ja harjoittelu olivat selkeästi pienemmässä osassa kuin kahdessa muussa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eroja löytyy monellakin tasolla kahden eri asteen oppikirjojen välillä. Terminologiaa voisi yhtenäistää eri lukion oppikirjojen välillä, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin ylemmillä tasoilla. Lisäksi esimerkkien määrää voisi lisätä, jotta mahdollisimman moni käyttötapa tulisi jo lukiolaisen tietoon.fi
dc.format.extent24
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherEnglish
dc.subject.otherupper secondary school
dc.subject.othertextbooks
dc.subject.othergrammar
dc.subject.othertenses
dc.subject.otheraikamuodot
dc.subject.otheroppikirjat
dc.titlePluskvamperfekti, pluperfect or past perfect? : presenting English tenses in upper secondary school books
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201405231804
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.date.updated2014-05-23T13:04:49Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record