Arvostelijat : suomalaiset kriitikot ja heidän työnsä

Taiteen ja kulttuurin arvioimiseen ottavat osaa monet ryhmät, muun muassa taiteilijat, kustantajat, markkinoijat, rahoittajat, kasvattajat ja yleisö. Tutkimuksessa tarkastellaan tämän määrittelijäketjun yhtä rengasta, arvostelijoita. Tutkimuksessa kuvataan suomalaisen arvostelijakunnan rakennetta ja arvostelutyön luonnetta. Lisäksi esitellään kriitikoiden näkemyksiä taiteesta ja kritiikin tehtävistä. Suomalaiset arvostelijat ovat keskimäärin keski-ikäisiä, erittäin hyvin koulutettuja, yläkanttiin keskiluokkaisia etelä-Suomen kaupunkilaisia: miehiä on enemmän kuin naisia. Vain harva saa arvosteluista pääasiallisen toimeentulonsa, työtä pidetään kutsumuksena. Tärkein erottava tekijä on sukupuoli. Naiset ovat miehiä koulutetumpia ja myös arvostavat enemmän alansa täydennyskoulutusta. Naisia on miehiä enemmän teatteri- ja kuvataidearvostelijoina; musiikkikriitikkona nainen on harvinaisuus. Miehet ovat teoskeskeisempiä, naiset pohtivat enemmän teoksen taustoja ja merkitystä vastaanottajalle. Muutenkin naiskriitikot ajattelevat enemmän yleisöään. Toisaalta naisetpitävät miehiä useammin työtään kutsumuksena. Ammattiliittoaan naiset pitävät useammin keskustelufoorumina, miehet painostusjärjestönä kehnon palkkauksen parantamiseksi. Osa arvostelijoita pelkää kritiikin tulevaisuudessa kaupallistuvan ja pinnallistuvan, osa uskoo sen merkityksen kasvavan kulttuurin tarjonnanja kulutuksen jatkuvasti lisääntyessä. Tutkimus perustuu Suomen Arvostelijain Liiton jäsenille osoitetun kyselyn aineistoon. Julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä.