Tarmokkuus ja uupumusasteinen väsymys : yhteydet työn, persoonallisuuden ja hyvinvoinnin voimavaroihin
Tutkimuksessa selvitettiin laajenna ja vahvista -teoriaa (Fredrickson, 1998) ja 3:1 suhdelukuajattelua (Fredrickson, 2009; Fredrickson & Losada, 2005) hyödyntäen, onko tarmokkuutta kolminkertaisesti enemmän suhteessa uupumusasteiseen väsymykseen kokevilla enemmän työn, persoonallisuuden ja hyvinvoinnin voimavaroja samanaikaisesti arvioituna (laajenna-hypoteesi) ja tapahtuuko heillä enemmän myönteistä kehitystä näissä voimavaroissa vuoden aikavälillä (vahvista-hypoteesi). Työhyvinvointia tutkimuksessa tarkasteltiin tarmokkuuden kautta ja työpahoinvointia uupumusasteisen väsymyksen kautta. Keskeisenä tutkimusongelmana oli selvittää soveltuuko kukoistuksen 3:1 suhdeluku tarmokkuuden ja uupumusasteisen väsymyksen suhteen tarkasteluun. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuoden seuranta-aineistoa (n = 1314), ja aineistoa analysoitiin varianssianalyysin avulla.
Tarmokkuuden ja uupumusasteisen väsymyksen suhdeluvun perusteella muodostettiin kolme ryhmää: 1) uupuneet (n = 249), 2) tarmokkaat (n = 888) ja 3) kukoistavan tarmokkaat (n = 177). Tulokset osoittivat, että laajenna-hypoteesi sai tukea, sillä kukoistavan tarmokkaat raportoivat eniten työn, persoonallisuuden ja hyvinvoinnin voimavaroja samanaikaisesti arvioituna. Tutkimuksessa testattu vahvista-hypoteesi, joka olettaa voimavarojen vahvistuvan pitkällä aikavälillä runsaasti myönteisiä tunteita suhteessa kielteisiin tunteisiin kokevilla, ei saanut tukea.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kukoistuksen 3:1 suhdelukua voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin tarkasteluun. Runsas tarmokkuuden kokemus suhteessa uupumusasteiseen väsymykseen edisti työntekijöiden samanaikaista hyvinvointia, kun sitä tarkasteltiin laajasti huomioiden mm. oireilu, tyytyväisyys ja optimismi. Sen sijaan vahvista-hypoteesi kaipaa vielä lisätarkastelua. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että sekä yksilön että organisaatioiden tulisi pyrkiä edistämään tarmokkuuden kokemuksia työssä, esimerkiksi palautumisen ja työn voimavarojen lisäämisen kautta.
...
![showless](/themes/JYX2//images/showless.png)
![showmore](/themes/JYX2//images/showmore.png)
Muu nimeke
Yhteydet työn, persoonallisuuden ja hyvinvoinnin voimavaroihinAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [28907]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Päiväkirjatutkimus työhyvinvoinnista : tarmokkuuden, uupumusasteisen väsymyksen ja palautumisen väliset yhteydet
Kinnunen, Sanna M. (2011)Tutkimuksessa tarkasteltiin tarmokkuuden ja uupumusasteisen väsymyksen kokemista työviikon aikana muuttujakeskeisestä ja henkilökeskeisestä näkökulmasta käsin. Lisäksi tutkittiin palautumisen yhteyttä tarmokkuuden ja ... -
Persoonallisuuden piirteiden ja tunteiden säätelystrategioiden yhteydet työn imuun 50-vuotiailla
Laine, Pia; Väisänen, Eeva-Liisa (2011)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää persoonallisuuden piirteiden ja tunteiden säätelystrategioiden yhteyksiä työn imuun. Tutkimuksessa tarkasteltiin persoonallisuuden piirteistä ulospäinsuuntautuneisuutta ja ... -
Persoonallisuuden piirteiden, elämänarvojen ja hyvinvoinnin väliset yhteydet keski-ikäisillä
Hietalahti, Merja (2009) -
Työn vaatimus- ja voimavaratekijät pankissa ja insinöörityön yrityksessä ja vaatimus- ja voimavaratekijöiden yhteydet työuupumukseen
Somppi, Mika (2014)Tutkimuksessa tutkittiin työn vaatimustekijöiden ja voimavaratekijöiden mallin viitekehyksen mukaisesti työhyvinvoinnin rakentumista kahdessa suomalaisessa yritysorganisaatiossa, pankissa ja suunnittelu- ja insinööritoimistossa. ... -
Persoonallisuus työhyvinvoinnin voimavarana - itseen liittyvien ydintulkintojen ja työn piirteiden merkitys tarmokkuudelle ja työtyytyväisyydelle
Holopainen, Pekka; Iivarinen, Henna (2010)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää itseen liittyvien ydintulkintojen, esimiehen ja työtovereiden tuen sekä vaikutusmahdollisuuksien yhteyksiä tarmokkuuteen ja työtyytyväisyyteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.