Korkeaintensiteettisen ja korkeavolyymisen herkistelyn vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn

Herkistelyllä tarkoitetaan harjoittelun kuormittavuuden keventämistä. Harjoittelun kuormittavuutta voidaan keventää laskemalla harjoittelun intensiteettiä, volyymiä, frekvenssiä, tai useita näistä tekijöitä samanaikaisesti. Onnistuneen herkistelyn avulla pystytään optimoimaan urheilijan suorituskyky ennen tärkeää kilpailua. Tämän tutkimuksen päätarkoitus oli vertailla korkeanintensiteettisen ja korkeavolyymisen puolentoista viikon mittaisen herkistelyjakson vaikutuksia nuorten miesten kestävyyssuorituskykyyn sekä jalkojen voimantuottoon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin viiden viikon mittaisen, kuntopyörällä suoritetun, kestävyysharjoittelun vaikutuksia nuorten miesten kestävyyssuorituskykyyn. Koehenkilöt olivat liikunnallisesti aktiivisia Jyväskylän yliopiston opiskelijoita ja työntekijöitä (N=13). Tutkimusjakso sisälsi kahdet alkumittaukset, kahden viikon perusharjoittelukauden, kahden viikon ylikuormituskauden sekä puolentoista viikon herkistelykauden, jonka ajaksi koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään (I-ryhmä ja V-ryhmä). Koehenkilöt suorittivat suoran maksimihapenottokykytestin polkupyöräergometrilla, isometrisen maksimivoimatestin jalkadynamometrissä sekä staattisen kevennyshypyn molemmissa alkutesteissä sekä jokaisen harjoitusjakson jälkeen. Korkean intensiteetin herkistelyryhmä (I-ryhmä) paransi herkistelyn seurauksena tilastollisesti merkitsevästi isometristä maksimivoimaansa (3372 N ->3657 N, p<0.05) ja korkean volyymin ryhmä (V-ryhmä) puolestaan suoran testin maksimitehoa (331 W-> 342 W, p>0.05). Ryhmien väliltä ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja minkään mitatun muuttujan osalta. Koko ryhmää tarkasteltaessa, viiden viikon kestävyysharjoittelu paransi suoran testin maksimitehoa tilastollisesti erittäin merkitsevästi (288 W-> 315, p<0.001). Myös maksimihapenottokyky (42.8 ml/kg/min -> 45.6 ml/kg/min, p<0.05) ja isometrinen maksimivoima (3384 N -> 3620 N, p<0.05) kasvoivat sekä syke submaksimaalisella kuormalla laski tilastollisesti merkitsevästi (164 bpm -> 158 bpm, p<0.05) koko ryhmää tarkasteltaessa. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan sanoa, että viiden viikon kestävyysharjoittelu parantaa nuorten miesten kestävyyssuorituskykyä merkittävästi. Liikunnallisesti aktiivinen nuori mies ei todennäköisesti saavuta ylikuormitustilaa tutkimusasetelman mukaisella ylikuormituskaudella. Kestävyyssuorituskyvyn näkökulmasta ei ole väliä kummalla tässä tutkimuksessa käytetyllä herkistelyprotokollalla aktiiviliikkuja harjoittelee herkistelykaudellaan. Herkistelykauden käyttö on silti suotavaa, sillä sen avulla pystytään varmistumaan harjoittelun seurauksena mahdollisesti elimistöön kertyneen väsymyksen poistumisesta ja samalla vähintäänkin ylläpitämään kestävyyssuorituskykyä.