Liikunta-aktiivisuuden yhteys nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon : WHO-Koululaistutkimus

TIIVISTELMÄ Liikunta-aktiivisuuden yhteys nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon. WHO-Koululaistutkimus. Pihlajaniemi, Noona Hilla Henriina Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos 2014 65 sivua, 6 liitettä Ohjaaja TtT Raili Välimaa Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 13- ja 15-vuotiaiden nuorten kehonkuvaa ja itsetuntoa sekä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta sukupuolen, iän ja sosioekonomisen aseman mukaan. Lisäksi tarkasteltiin liikunta-aktiivisuuden yhteyttä nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon. Tutkimuksen aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen kevään 2010 kyselyaineistoa, josta valittiin mukaan vain 13- ja 15-vuotiaat vastaajat (n=4260). Kvantitatiivisen aineiston tilastolliset analyysit tehtiin IBM SPSS 20 -ohjelmistolla. Kehonkuvan ja itsetunnon summamuuttujien luotettavuutta tarkasteltiin Spearmanin korrelaatio- ja Cronbachin alfa-kertoimien avulla. Nuorten kokeman perheen taloudellisen tilanteen, liikunta-aktiivisuuden, kehonkuvan ja itsetunnon jakautumista iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö -testillä. Ilmiöiden välisiä yhteyksiä selvitettiin myös binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Tytöillä oli poikia yleisemmin sekä kielteinen kehonkuva että matala itsetunto. 15-vuotiaat pojat olivat 13-vuotiaita poikia yleisemmin tyytyväisiä kehoonsa, mutta tytöillä kehokuva ei vaihdellut iän mukaan. Myöskään itsetunto ei vaihdellut iän mukaan. Nuoret saavuttivat kaiken kaikkiaan kansalliset liikuntasuositukset hyvin heikosti, mutta pojat harrastivat vapaa-ajallaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa tuntimäärässä mitattuna tyttöjä yleisemmin. Tytöillä liikunta-aktiivisuus ei vaihdellut iän mukaan, mutta pojista 13-vuotiaat harrastivat vapaa-ajanliikuntaa 15-vuotiaita yleisemmin. Sekä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus että nuorten kokema perheen hyvä taloudellinen tilanne olivat positiivisesti yhteydessä nuorten kehonkuvaan ja itsetuntoon. Olisi tärkeää, että nuorten liikunnan edistämisen kanssa tekemisissä olevat opettajat, valmentajat ja seuratyöntekijät tiedostaisivat liikunnan mahdollisuuksia erityisesti nuorten tyttöjen psyykkisen hyvinvoinnin, kuten kehonkuvan ja itsetunnon, edistäjänä. Jatkossa olisikin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siihen, miten koulu- ja seuraliikunnassa suhtaudutaan esimerkiksi normatiiviseen vertailuun ja kilpailullisuuden korostamiseen. Myös liikunnan taloudellinen tasa-arvo on tärkeä tavoite, jotta myös heikommista sosioekonomisista lähtökohdista tulevilla nuorilla olisi mahdollisuus hyötyä liikunnan positiivisista vaikutuksista sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle. Asiasanat: nuoret, liikunta, kehonkuva, itsetunto, WHO-Koululaistutkimus