Suomen Norjan-kauppa 1957-2002

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Suomen ja Norjan välisen kaupan pääpiirteitä vuosina 1957–2002. Tutkielmassa selvitetään, kuinka paljon maiden välistä tavarakauppaa oli ja mitkä olivat pääasialliset tuonti- ja vientiartikkelit. Kiinnostus kohdistuu myös siihen, miten maiden välisen viennin ja tuonnin määrä sekä laatu muuttuivat tutkimusperiodin aikana. Tutkimus kaupan määrästä ja laadusta kietoutuu yhteen yleiseurooppalaisen integraatio- ja talouskehityksen kanssa, jota vasten myös Suomen ja Norjan välistä kauppasuhdetta peilataan. Tutkimuksen pääasiallisena alkuperäislähteenä ovat Suomen Tullihallituksen ulkomaankauppatilastot.

Tutkimusperiodia käsitellään kahdessa jaksossa, 1957–1972 ja 1973–2002. Ensimmäisellä jak-solla viennin kasvu oli kaupan vapauttamisen käynnistymisen ja suotuisien suhdanteiden saattelemana suoraviivaisempaa ja nopeampaa kuin jälkimmäisellä periodilla. Suhteellisilla osuuksilla mitattuna Suomen Norjan-vienti oli vahvimmillaan 70- ja 80-luvuilla, jolloin Norja oli parhaimmillaan Suomen viidenneksi merkittävin vientimaa yli viiden prosentin osuudella. Koko tarkastelujakson keskiarvolla mitattuna vienti Norjaan muodosti 3,4 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Tuonnissa Norjan osuus oli keskiarvolla laskettuna 2,7 prosenttia. Korkeimmillaan tuonti lähenteli viittä prosenttia 90-luvun alkupuoliskolla, jolloin Norja oli Suomen seitsemänneksi tärkein tuontimaa.

50-luvun loppu ja 60-luku olivat maiden välisessä kaupassa pääsääntöisesti ylijäämäisiä nopeammin länteen integroituneelle Norjalle. Valtaosa 70-luvusta ja koko 80-luku olivat ylijäämäisiä Suomelle. Vuodesta 1990 Norja toi Suomeen jälleen enemmän kuin Suomi vei Norjaan muutamaa vuotta lukuun ottamatta.

Kaupan tavarakohtaisia pääilmiöitä olivat Suomen viennin metsävaltaisuus, joka kuitenkin suli nopeasti 70-luvulle tultaessa vientituoterintaman monipuolistuttua ja metalliteollisuuden kasvatettua osuuttaan. Norjan tuonnin kohdalla kehitys oli päinvastainen, sillä tarkastelun aluksi tuoterintama oli tasaisen leveä, kun taas öljyn tuonnin käynnistyminen todenteolla 90-luvulla näkyi tuonnin keskittymisenä mutta myös sen arvon kasvuna.