Selviytymiskeinojen ja työn hallinnan tunteen yhteydet hyvinvointiin : ryhmittäinen vertailu matalan ja korkean työstressin tilanteessa

Abstract

Tutkimuksessa tutkittiin selviytymiskeinojen ja työn hallinnan tunteen yhteyksiä hyvinvointiin. Yhteyksiä vertailtiin myös matalan ja korkean työstressin tilanteissa. Tutkimus toteutettiin ”Työn ja perheen yhteensovittamisen hallintastrategiat ja -keinot työhyvinvoinnin tukipilareina” -tutkimus- ja kehittämishankkeessa kerätyn aineiston pohjalta. Aineisto kerättiin vuosina 2009–2011 Palvelualojen ammattiliiton (Pam) ja Sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton (Tehy) jäseniltä kyselylomakkeilla. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 2756 vastaajaa (Pam n=1037, Tehy n=1719). Hyvinvoinnin mittarina käytettiin stressioireiden määrää, joihin kuului erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. Selviytymiskeinoista tutkittiin tilanteen muuttamista, joka edusti ongelmasuuntautuneita keinoja sekä oireiden vähentämistä, joka puolestaan edusti tunnesuuntautuneita keinoja. Työn hallinnan tunne tarkoitti tässä tutkimuksessa työntekijän subjektiivista kokemusta vaikutusmahdollisuuksista omassa työssään. Työstressiä mitattiin työn määrällisten vaatimusten avulla. Menetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysia. Ensiksi tutkittiin selviytymiskeinojen ja sitten työn hallinnan tunteen vaikutuksia hyvinvointiin. Sen jälkeen verrattiin, kumpi on tärkeämpi hyvinvointia selittävä tekijä. Seuraavaksi tutkittiin selviytymiskeinojen ja työn hallinnan tunteen yhdysvaikutuksia hyvinvointiin. Lopuksi näitä yhteyksiä verrattiin matalan ja korkean työstressin ryhmissä.

Selviytymiskeinojen osalta sekä tilanteen muuttaminen että oireiden vähentäminen näyttivät lisäävän työntekijän stressioireita. Työn hallinnan tunne sen sijaan oli johdonmukaisesti yhteydessä vähäisempiin stressioireisiin. Työn hallinnan tunne myös selitti hyvinvointia selkeästi selviytymiskeinoja enemmän. Matalan ja korkean työstressin ryhmät erosivat toisistaan siten, että työn hallinnan tunne selitti hyvinvointia enemmän korkean kuin matalan työstressin ryhmässä. Toinen eroavaisuus oli se, että tilanteen muuttaminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hyvinvointiin vain matalan työstressin ryhmässä. Työn hallinnan tunteen osalta tuloksia voisi hyödyntää työpaikoilla lisäämällä mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden hallinnan tunnetta sekä esimerkiksi esimiestoiminnan suunnittelussa.