Show simple item record

dc.contributor.authorViiri, Sampo
dc.date.accessioned2014-03-07T09:39:10Z
dc.date.available2014-03-07T09:39:10Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1310186
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43055
dc.description.abstractTutkielmassa tarkastellaan, miten Saksan keisarikunnan valtiopäivät eli Reichstag keskusteli sodasta ja ulkopolitiikasta vaalikaudella 1903–1906. Päälähteenä ovat Reichstagin täysistuntojen pöytäkirjat. Tutkielma on poliittisen keskustelun aatehistoriaa, missä tutkitaan, millaisiin argumentteihin puhujat vetosivat puheenvuoroissaan. Reichstag oli keisarikunnassa tärkeä poliittisen keskustelun ja yleisen mielipiteen areenana. Parlamenttiväittelyitä tutkimalla voidaan tarkastella aitoja tilanteita, joissa poliittisia käsityksiä esitettiin. Tutkittu ajanjakso sijoittuu imperialismin aikakaudelle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tarkastelun kohteena ovat ensimmäinen Marokon kriisi, Venäjän–Japanin sota ja samanaikaiset Venäjän sisäiset levottomuudet sekä Saksan siirtomaakapinat Afrikassa. Näiden tapahtumien kautta tutkielmassa käsitellään suurvaltojen välistä konfliktia, siirtomaasotaa sekä valtion sisäistä vallankumouksellista liikehdintää. Reichstagin ulkopoliittinen aktiivisuus oli tutkitulla vaalikaudella selvästi kasvamassa. Saksan ulkopoliittinen eristyminen ja kriisit siirtomaissa pakottivat poliitikot arvioimaan uudelleen Saksan maailmanpolitiikan (Weltpolitik) keinoja ja päämääriä. Poliittinen vasemmisto halusi lisätä väittelyitä ulkopolitiikasta, kun taas oikeisto suhtautui aiheeseen varovaisemmin. Tärkeimpänä tutkimustuloksena Reichstagissa ei ollut vaalikaudella nähtävissä minkäänlaista sotainnostusta, vaan suurvaltojen välistä sotaa pidettiin epätoivottavana ja tuhoisana. Silti vasemmistoa lukuun ottamatta lähes kaikki puhujat pitivät sotilaallista varustautumista tärkeänä ja välttämättömänä. Mahdollista suurvaltojen välistä sotaa pidettiin pelottavana, mutta sen sijaan siirtomaasotia pidettiin välttämättömänä pahana. Aikakaudelle tyypillinen rasismi oikeutti afrikkalaisten eriarvoisen kohtelun, mutta kun saksalaisten sodankäynti Lounais-Afrikassa sai kansanmurhan piirteitä, kovia otteita myös kritisoitiin. Käsiteltyjä Reichstagin väittelyitä hallitsi erityisesti vastakkainasettelu sosiaalidemokraattien ja kaikkien muiden puolueiden välillä. Sosialistit vastustivat voimakkaasti Saksan maailmanpolitiikkaa, asevarustelua ja kolonialismia. Valtaapitävät tahot taas pelkäsivät sosialistista vallankumousta ja yrittivät ajaa sosiaalidemokraatit poliittiseen marginaaliin. Reichstag oli tärkeä yleisen mielipiteen kannalta, mutta politiikan määrittäjänä parlamentin rooli oli niin rajattu, ettei sillä ollut polttavaa tarvetta saavuttaa debatin kautta käytännöllisiä ja tehokkaita kompromisseja. Tämä näkyi väittelyissä, missä syvät ideologiset periaatteet vallitsivat. Reichstagin väittelyiden lisäksi tutkielman liitteessä tarkastellaan, miten Reichstagin pöytäkirjojen digitointi on toteutettu ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita parlamenttiaineistojen ja yleisesti fraktuuralla painettujen paperiaineistojen digitoinnissa on nähtävissä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (110 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherSaksan keisarikunta
dc.subject.otherparlamenttihistoria
dc.subject.otheraatehistoria
dc.subject.otherimperialismi
dc.subject.othermilitarismi
dc.subject.otherkolonialismi
dc.subject.otherdigitointi
dc.titleSota ja ulkopolitiikka Saksan keisarikunnan Reichstagissa vaalikaudella 1903-1906
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201403071328
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYleinen historiafi
dc.contributor.oppiaineGeneral Historyen
dc.date.updated2014-03-07T09:39:11Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3033
dc.subject.ysokeisarikunnat
dc.subject.ysoaatehistoria
dc.subject.ysoimperialismi
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysomilitarismi
dc.subject.ysokolonialismi
dc.subject.ysodigitointi
dc.subject.ysoSaksa
dc.subject.ysoSaksan keisarikunta
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record