Lukumummi ja -vaari -toiminnan vaikutus oppilaiden lukemissujuvuuteen, lukemismotivaatioon ja lukemisen määrään

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukumummi ja -vaari -toiminnan vaikutusta oppilaiden lukemissujuvuuteen, lukemismotivaatioon ja lukemisen määrään. Tutkimusaineisto on kerätty Niilo Mäki Instituutin Lukemissujuvuuden kehityksen tukeminen kouluiässä –hankeen osana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 luokkaa Keski-Suomen alueelta. Jokaiselta luokalta valittiin kaksi oppilasta joko koe- tai kontrolliryhmään. Koeryhmän oppilaat osallistuivat interventioon, jossa vapaaehtoiset lukumummit ja -vaarit kävivät kouluilla lukemassa kaksi kertaa viikossa kahdenkymmenen minuutin ajan kerrallaan kahdestaan oppilaan kanssa. Interventio kesti noin seitsemän viikkoa. Tutkimuksessa koeryhmän (16) oppilaita verrattiin kontrolliryhmään (8) ja muihin luokkalaisiin (228). Lukemissujuvuudessa mittarina toimi koko luokalta kerätyt ALLUn, ala-asteen lukutestin, sanantunnistustehtävä ja Lukimatin työryhmän suunnittelema lukusujuvuustehtävä, sekä koe- ja kontrolliryhmän oppilailta kerätty Lukilassen sanojen lukemistehtävä. Lukemismotivaation mittarina toimi likert-asteikollinen motivaatiomittari ja lukemisen määrää mitattiin vapaa-ajan päiväkirjalla. Kaikki mittarit kerättiin alku- ja loppumittauksissa. Aineistoja analysoitiin SPSS:n avulla. Analyysissa käytettiin sekä parametrista toistomittausten varianssianalyysiä sekä parametritonta Mann-Whitneyn U-testiä. Tutkimustulosten perusteella seitsemän viikon interventio ei vaikuttanut juurikaan tilastollisesti merkitsevästi oppilaiden tuloksiin lukemissujuvuuden, lukemismotivaation tai lukemisen määrän suhteen. Koeryhmän tulokset eivät poikenneet merkitsevästi kontrolliryhmän tai luokkatasoverrokkien tuloksista. Pohjois-Amerikassa vastaavista interventioista on saatu varsin hyviä tuloksia, joskin seurantajaksot ovat olleet pidempiä (Rashotte, MacPhee, Torgesen 2001; Morris 2006; Wasik 1998).