Norsunluutornin tuntosarvet : haastattelututkimus aluetoimittajan työstä ja merkityksestä 2010-luvun alun maakuntalehdessä
Maakuntien lehdet ovat aina tähyilleet ilmestymispaikkansa ulkopuolelle. Jo 1800-luvulla poliittiset äänenkannattajat hankkivat kirjoittajia taajaman ulkopuolelta. Ammattimainen aluetoiminta kehkeytyi nykyisten valtalehtien ympärille, kun ne halusivat kasvattaa lukijakuntaansa ja uutisaluettaan – lopulta myös toistensa kustannuksella. Mutta mitä aluetoimituksilla ja -toimittajilla enää tekee? 2010-luvulla tietoa virtaa päätoimitukseen etäältäkin verkkoa ja puhelinlankoja pitkin, ja lehtijuttu syntyy, vaikkei toimittaja nousisi tuolistaan. Mediakenttäkin on muuttunut: maakuntalehdet eivät enää kilpaile toistensa lukijoista, vaan tehostavat pikemminkin toimintaansa omalla tontilla, jotta pärjäisivät digitaalisen media- ajan haasteissa ja talouden alhoissa. Viime vuosikymmeninä niiden huomio on palaillut ydinalueille.
Tässä tutkimuksessa selvitän, mitä merkitystä aluetoimittajilla vielä nähdään maakuntalehdessä. Aineisto koostuu teemahaastatteluista Turun Sanomissa (2012–2013): kolmen päällikön ja kaikkien lehden alue- toimittajien. Toimittajista neljä seuraa vastuukuntiaan päätoimituksesta käsin, viisi on sivutoimituksissa. Sanomalehden aluetoimittajan työtavoissa on sanottu säilyneen verraten paljon piirteitä vanhanajan lehti- työstä, mutta sitä on tutkittu hyvin vähän. Siksi heidän merkityksensä selvittäminen maakuntalehdessä ja yleisemminkin nykymediassa alkaa vastaamisella kysymykseen, mitä he tänään käytännössä tekevät.
Aineistosta kävi ilmi, että aluetoimittajat ovat yhä monella tapaa perinteisiä journalisteja: pyrkimyksenä on tehdä juttuja paikan päältä ja löytää myös itse aiheita. He ovat yleistoimittajia, mutta lehdessä oman alueensa parhaita tuntijoita. Ulompana levikkialueella näkyvät ja sieltä kirjoittavat aluetoimittajat pitävät yllä maakuntalehden uskottavuutta laajan alueen mediana. Siksi heillä nähdään myös taloudellista arvoa, jos ihmisten uskotaan tilaavan lehteä nimenomaan ydinaluetta laajemman näkökulman takia. Maakunta- lehdessä aluetoiminnan arvo on lopulta strateginen valinta: miten laajaa aluetta lehden kannattaa seurata?
Tutkimuksessa nousi esiin maakunnallisen aluetyön laajempi merkitys mediassa. Selvitin taustaosuuteen valtamedian verkostoja tänään kotimaassa. Kävi ilmi, että monet ovat vetäytyneet ydintään kohti, jolloin maakuntalehtien merkitys siinä, mitä kaupunkikeskusten ulkopuolelta nousee esiin, on nähdäkseni vain korostunut. Aineiston perusteella parhaiten todellisuutta alueella tavoittaa toimittaja, joka käy paikalla – saati on pysyvästi läsnä. Päätoimituksesta käsin asioihin ja ihmisiin ei saa samalla tavalla tuntumaa.
...
Muu nimeke
Haastattelututkimus aluetoimittajan työstä ja merkityksestä 2010-luvun alun maakuntalehdessäMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vartin aamuhartaus : aamupalaverit osana journalistista työprosessia ja portinvartijuutta maakuntalehdessä
Räty, Kirsi (2011)Tämän gradun aiheena ovat maakuntalehtien aamupalaverit. Lähestyn aihetta kahdesta näkökulmasta. Toisaalta tutkin aamupalavereita osana journalistista työprosessia. Pyrin kartoittamaan, millainen rooli aamupalavereilla on ... -
Maakuntalehden toimittajan toimintatila teknis-rationaalisessa ajassa
Lintula, Paavo (Jyväskylän yliopisto, 2005)This dissertation deals with how journalists in regional newspapers conceptualize their profession, jobs and lives — their ‘action scope’ — in the dynamics of a newspaper organization and with which goals, expectations and ... -
Kaaoksen kesyttäjät : uutismediat nettimurroksessa 2006-2012
Karvala, Kreeta (University of Jyväskylä, 2014)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.