The Effectiveness of Practical Work in Science Education
Kokeellinen työskentely nähdään oleellisena osana fysiikan opetusta kouluissa. Kuitenkin sen tehokkuus opetusmenetelmänä on kyseenalaistettu: vaikka oppilaat nauttivat kokeellisesta työskentelystä, he eivät tunnu oppivan sen avulla muuta kuin käytännön laboratoriotaitoja. Tätä aihetta ei ole vielä tutkittu laajasti Suomesssa, mutta muualla maailmassa aihe on ollut tutkijoiden mielenkiinnon kohteena jo vuosikymmeniä. Tämä työ on katsaus aiheesta kirjoitetuista artikkeleista kolmen viime vuosikymmenen ajalta. Practical work is seen as an essential part of teaching and learning physics. Indeed it's position has been confirmed by researchers, teachers as well as national curricula. Students seem to enjoy practical work and it is thus generally regarded as adding to the students' motivation to study physics (these views, too, have been challenged). In most countries practical work is either considered a central part of physics classes or its status is wished to be lifted to such a position. However, questions have been raised about its efficiency as a learning and teaching method. This has yet to be thoroughly studied in Finland but for instance in England and North America researchers of science education have been interested in the efficiency of practical work for decades. This work is an overview of the modern studies conducted during the last few decades on the subject of efficiency of practical work in promoting the students' conceptual knowledge and understanding of physics.
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Luonnontieteiden kokeellisen opettamisen ja tutkimusperustaisen opettamisen haasteet alakoulussa
Häkkinen, Pirjo (2019)Tämän työn teoreettisena taustana on toimintatutkimuksen ja tapaustutkimuksen yhdistelmä kolmesta eri kokonaisuudesta liittyen FYKE (FYsiikka ja KEmia) –opetukseen. Nämä kaikki tapaukset olivat osa Jyväskylän ... -
Oppiennätyksistä opetussuunnitelman perusteisiin : lukion kemian kansallisen opetussuunnitelman kehittyminen Suomessa vuosina 1918-2016
Vaskuri, Juhani (University of Jyväskylä, 2017)Kemiasta tuli itsenäinen oppiaine vuonna 1918. Lukion lukusuunnitelmaan kemia tuli vasta vuodesta 1941. Aina 1980-luvun puoleen väliin saakka opetussuunnitelmat olivat valtakunnanhallinnon antamia. Vuodesta 1985 lähtien ... -
Kokeellisuus peruskoulun 7.–9. luokkien kemian etäopetuksessa
Hukari, Josefiina (2020)Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millä tavoin kemian kokeellista työskentelyä toteutetaan ja arvioidaan peruskoulun 7.–9. luokkien etäopetuksessa. Tutkielman kirjallisessa osassa selvitettiin, mitä kemian ... -
Proceedings of the 2012 Annual Conference of Finnish Mathematics and Science Education Research Association = Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran konferenssijulkaisu 2012
Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseura; Hähkiöniemi, Markus; Leppäaho, Henry; Nieminen, Pasi; Viiri, Jouni (University of Jyväskylä, 2013) -
Tietotekniikan valtakunnallisten oppisisältöjen toteutuminen Keski-Suomen peruskoulujen opetuskäytänteissä
Marttala, Lauri (2017)Tutkimus sai alkunsa kiinnostuksesta uusia Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita kohtaan. Vuonna 2014 hyväksytty POPS asettui erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuksen osalta vastaamaan perusopetuksessa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.